Tutkimusmatkoja ja kannanottoja

Uusia UTUonline-blogin kirjoittajia yhdistää halu kirjoittaa muillekin kuin tutkijakollegoille. Ilari E. Sääksjärvi tutkii työkseen Amazonian sademetsien hyönteisiä, Maarit Leskelä-Kärki naisten elämäkertakirjoittamista. Blogissa he aikovat tarkastella maailmaa oman tutkimusalansa näkökulmasta.

Opettajilla on valtaa. Molempien uusien blogikirjoittajien uravalintaan vaikutti aikoinaan lukion opettaja.

Maarit Leskelä-Kärki innostui lukioikäisenä
Mika Waltarin historiallisista romaaneista.

Kulttuurihistorioitsija Maarit Leskelä-Kärjen (s. 1973) kiinnostus menneisyyteen kumpusi vanhoista tyttökirjoista ja historiallisista romaaneista. Ajatus historian opinnoista heräsi äidinkielenopettajan kannustuksesta.

- Naisten kirjoittamisen historia on ollut pysyvä kiinnostuksenkohteeni, Turun yliopiston tutkijakollegiumissa tutkijatohtorina työskentelevä Leskelä-Kärki kertoo.

Eläintieteen dosentti ja yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ilari E. Sääksjärvi (s. 1976) on ollut luontoharrastaja pienestä pitäen. Hyönteisistä Sääksjärvi kiinnostui lukion biologianopettajan ansiosta.

- Tiesin jo silloin haluavani eläintieteilijäksi, mutta aioin keskittyä lintuihin. Opettaja kuitenkin kysyi, miksi tutkia sellaista, joka tunnetaan jo suhteellisen hyvin.

Sääksjärvi teki ensimmäisen tutkimusmatkansa Amazoniaan vuonna 1998. Tutkittavaa riittää, sillä 95 prosenttia sademetsien hyönteislajeista on tuntemattomia. Asiaan vihkiytymättömille joutuu toisinaan perustelemaan hyönteisten tutkimisen tarpeellisuutta.

- Miten suojella sademetsiä, jos ei tiedetä mitä siellä on? Perustutkimusta tarvitaan, jotta sademetsiä osataan varjella, Sääksjärvi selittää.

Yksityinen on yleistä

Useita Leskelä-Kärjen tutkimuksia yhdistää se, että hänen aineistonaan on ollut naisten omaelämäkerrallisia kirjoituksia. Nyt hän siirtyy analysoijan roolista omasta elämästään kirjoittavaksi naiseksi. Blogikirjoitukset voivat hyvin olla aineistoa, josta tulevaisuuden historiantutkijat ammentavat tietoa 2000-luvun kirjoittavan naisen elämästä.

Leskelä-Kärki onkin ajatellut kirjoittaa blogiin tutkijan arjesta. Tieteenteon lisäksi arjen tayttävät kaksi pientä lasta.

- Ajattelin esimerkiksi pohtia, millaista on olla perheellinen naistutkija. Olen tiedettä tehdessänikin ajatellut, ettei tutkijan pidä sulkea itseään kirjoittamastaan ulos. Kuten monet naiskirjailijat, esimerkiksi Aila Meriluoto, ovat sanoneet, yksityinen on lopulta yleisintä.

Leskelä-Kärki haluaa myös pohtia omia tutkimusaiheitaan ja ottaa kantaa esimerkiksi taide- ja kulttuuripoliittisiin aiheisiin.

- Pitää vain muistaa pelkän ystäville meuhkaamisen sijaan kirjoittaa närkästyksenaiheet muistiin.

Yliopiston kellot ja ajan olemus

Ilari E. Sääksjärvi ei tahtonut oppia ajamaan
pyörälläkään, koska maassa möyriminen oli
paljon kiinnostavampaa.

Kumpikaan uusista blogisteista ei ole aiemmin pitänyt päiväkirjaa verkossa. Ilari Sääksjärvi aikoo pysytellä blogimerkinnöissään itselleen turvallisella maaperällä. Hän on suunnitellut kirjoittavansa luonnontieteistä ja niistä kumpuavista oivalluksista.

- Tutkimusmatkailusta voisi kirjoittaa, ja luonnosta. Sekä tottakai myös opettamisesta ja tutkijan arkipäivästä.

Ensimmäinen blogiaihe pälkähti Sääksjärven päähän pitkässä kokouksessa. Edellispäivän ukkonen oli sekoittanut yliopiston kellot.

- Kello näytti väärää aikaa ja nytkähteli vauhdilla eteenpäin. Ajattelin tulevaa kiireistä syksyä yliopistolla ja mietin ajan kulumista, joten tekstiä on luvassa ainakin yliopiston kelloista.

Niin että lapsikin ymmärtää

Tutkijan on hyvä joutua kertomaan tieteestä selvällä suomella. Ilari E. Sääksjärven uusin, syksyllä ilmestyvä kirja onkin lapsille tarkoitettu Tutkimusmatka sademetsään. Koeyleisö häneltä löytyy omasta takaa. Kotona kasvaa kaksi innokasta hyönteistutkijatyttöä.

Sääksjärvi pitää yleistajuisten tietokirjojen kirjoittamista eräänlaisena työkaluna. Siitä on hyötyä sekä tutkimukselle että opettamiselle.

Maarit Leskelä-Kärki tutki vuonna 2006 tarkastetussa väitöskirjassaan monille suomalaisille tuttuja Krohnin sisaruksia. Hän halusi kirjoittaa niin, että teksti olisi helposti lähestyttävää kaikille naisten elämästä ja kirjoituksista kiinnostuneille. Tänä syksynä ilmestyneessä Aino Kallasta käsittelevässä artikkelikokoelmassa oli sama johtoajatus.

- Juuri se minua työssäni motivoikin. Tieteellisesti ja samaan aikaan puhuttelevasti kirjoittaminen eivät sulje toisiaan pois, Leskelä-Kärki sanoo.

- Veronmaksajat kustantavat sen, että minä tutkin trooppisten loispistiäisten rakennetta ja monimuotoisuutta. Jotta se olisi jotenkin perusteltavissa, minun täytyy kertoa yleisölle mahdollisimman kiinnostavasti tutkimustuloksistani.

Anna-Elina Matilainen

Tutustu Utuonline-blogiin

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 26.08.2009 10:35, päivitetty 27.08.2009 20:46