UTUonline

Tilaa verkkolehti

Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.

Nimi *
Sähköpostiosoite *

Tietoa verkkolehdestä

Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto

Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto

ISSN:
1797-4461

Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit

Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.

Tutkimuksesta avaimia lapsen hyvään kasvuun

Laajan seurantatutkimuksen mukaan viidenneksellä lapsiperheistä on mielialaoireita. Neuvoloiden tukeen ollaan tyytyväisiä.

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet -hankkeessa tarkkaillaan lasten varhaista kasvua ja kehitystä. Seurantatutkimuksessa huomioidaan fyysinen terveys, sosio-emotionaalinen kehitys ja ympäristöön liittyvät tekijät.

Tarkoituksena on kartoittaa lapsen terveen kehityksen edellytyksiä raskausajalta aina nuoreen aikuisuuteen asti. Tutkimuksessa on mukana lähes 1800 perhettä Varsinais-Suomesta. Tämän lisäksi hyödynnetään koko ikäluokan eli noin 10 000 äidin ja lapsen terveysrekistereihin kerättäviä tietoja.

- Kohortti eli seurattavien joukko on kansainvälisestikin mitattuna poikkeuksellisen laaja.  Ainutlaatuista on myös monitieteinen tutkijaryhmä: mukana on 30 tutkijaa Turun alueen yliopistoista ja korkeakouluista, Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Lagström kertoo.

Neuvolahenkilökunnan kotikäyntejä toivotaan lisää

Kyselyiden mukaan perheet ovat tyytyväisiä erityisesti raskausaikana äitiysneuvolasta saamaansa tietotukeen.

- Parantamisen varaakin löytyy: raskaudenaikaisia kotikäyntejä toivotaan lisää. Lisäksi isäryhmiä toivotaan järjestettävän enemmän. Tutkimusperheiden isät ovat halukkaita jakamaan isyys- ja vanhemmuuskokemuksiaan erityisesti toisten isien kanssa, Lagsrtöm kertoo.

Tutkimushanke järjesti perheille puuhapäivän
tieteen ja taiteen parissa 10.9. Tapahtumassa oli
monipuolista toimintaa koko perheelle muun
muassa kirjakylvyn, aistiradan, askartelun,
liikunnan ja tutkimusesittelyn merkeissä.
Osallistujia oli noin 600.

Perheiden psyykkisestä hyvinvoinnista kertovat tutkimustulokset ovat toistaiseksi vastanneet aiempia tuloksia Suomesta ja maailmalta. Vanhemmat näyttävät voivan melko hyvin sekä raskausaikana että lapsen synnyttyä.

- Kuitenkin 15−20 prosentilla äideistä ja isistä on raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen masennus- ja ahdistuneisuusoireita, yksinäisyyden kokemuksia ja parisuhdetyytymättömyyttä, Lagstöm toteaa.

Monipuolinen tietopaketti perheille ja päättäjille

Laajasta tutkimusaineistosta saadaan monipuolisia tutkimustuloksia. Edellisten lisäksi esimerkiksi lasten kielen ja puheen kehityksestä on havaittu, että kaksikielisten lasten sanavaraston laajuus näyttää olevan jokseenkin sama kuin yksikielisillä lapsilla.

- Olemme myös havainneet, että vauvojen äidit ovat halukkaita imettämään, vaikka kesto jääkin usein suosituksia lyhyemmäksi.

Tutkimus auttaakin perheitä ymmärtämään kokonaisvaltaisesti lapsen kehityksen erityispiirteitä ja huomioimaan lapsiperheen arkeen liittyviä haasteita. Laaja aineisto luo myös perustan eri tieteenalojen ja tieteiden väliselle julkaisutoiminnalle.

- Samalla tutkimusperheet ovat auttamassa yhteiskunnan päättäjiä rakentamaan hyvän kasvun tukiverkostoja, Lagstöm painottaa.

 

Mikä?

  • Turun yliopistossa toimivan Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet -hanke
  • Tutkimukseen osallistuu 1800 varsinaissuomalaista perhettä, joiden seuranta on aloitettu raskausaikana. Viime keväänä tutkimuksen vanhimmat lapset täyttivät kolme vuotta.
  • Mukana on sekä yhden että kahden vanhemman perheitä, uusperheitä ja sateenkaariperheitä. Lasten äitien ikä on keskimäärin 30,4 ja isien 32,5 vuotta. Puolet tutkimukseen osallistuvista lapsista on perheensä esikoisia.
  • Perheet täyttävät vuosittain kyselylomakkeita ja käyvät tutkimusvastaanotolla, jossa käydään läpi perheen kuulumisia ja lapsen kehitystä. Perheenjäsenet mitataan ja punnitaan. Kaksi- ja kolmevuotiskäynnin yhteydessä lapsille ja vanhemmille tehdään kehonkoostumusmittaus. 
  • Verinäytteistä määritetään muun muassa veren rasva- ja sokeriarvoja sekä elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Perheiltä on myös kerätty muun muassa poskisolunäytteitä, joista tutkitaan makuaistimukseen vaikuttavia geenejä.
  • Hanke tuottaa tietoa perheiden lisäksi päättäjille ja eri alojen ammattilaisille neuvoloissa, lastentarhoissa ja kouluissa.

Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Hyvän kasvun avaimet -hanke

Julkaistu 15.09.2011 14:57, päivitetty 15.09.2011 15:37