Ruoka, jota aivot rakastavat

Kovatempoinen nykyelämä vaatii aivoilta huippusuorituksia. Jotta aivot, mieli ja koko elimistö toimisivat tehokkaasti, tarvitaan oikeanlaista ravintoa. Hiilihydraattien, pehmeiden rasvojen ja tiettyjen aminohappojen avulla voidaan parantaa henkistä suoristuskykyä ja aivojen toimintaa. Parhaimmillaan ruoka myös tuottaa mielihyvää sekä rentouttaa ja näin vahvistaa henkisiä voimavaroja.

Ruoka stimuloi aivoja monimutkaisilla tavoilla. Ruoka ei ole lääke, eikä siis paranna sairauksia, kuten dementiaa. Henkinen terveys on kuitenkin muutakin kuin sairauden puuttumista. Stressi, alakuloisuus, väsymys, nukahtamisvaikeudet ja muistamisen tai tarkkaavaisuuden ailahtelut ovat kaikille tuttuja ilmiöitä. Ne vaikuttavat vahvasti elämänlaatuumme. Ruoka tarjoaa energiaa ja rakennuspalikoita aivoille ja koko elimistölle, mutta ravinnolla voidaan myös vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.

Sokeri on aivojen ruokaa

Ruokavaliossamme on kolme tärkeää energiaravintoainetta, jotka auttavat aivojamme ponnistelemaan. Ravinnon hiilihydraateista pilkottu glukoosi eli sokeri on aivojen tärkein ja ainoa energianlähde. Aivot polttavat rutkasti sokeria energiaksi, eniten koko elimistössä. Jos syö epäsäännöllisesti ja verensokerin laskee, mieli ärtyy ja keskittyminen vaikeutuu.

Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, joita on esimerkiksi kasviksissa ja ruisleivässä pitävät verensokerin tasaisena ja mielen virkeänä. Makeisten nopeat hiilihydraatit puolestaan nostavat ja myös laskevat verensokeria nopeasti. Olo tulee hetkessä voimattomaksi.

Pehmeät rasvat ovat kova juttu

Tasaisen verensokerin lisäksi tunnettuja ovat pehmeiden rasvojen monet terveelliset vaikutukset.  Aivoissa omega-3-rasvahappoja on runsaasti aivosolujen kalvoilla, missä ne öljyävät aivojen mutkikasta hermostokoneistoa ja auttavat siten ajatuksenkulussa. Arkiruoaksi kannattaa siis vaihteeksi valita rasvainen lohi tai muu hyviä rasvoja tihkuva merenherkku. Se huoltaa sekä kroppaa että aivoja.

Proteiinien kukkulan kuningas

Kolmas muttei heikkoluontoisin ravintoaineistamme on proteiinit. Ravinnon proteiinit koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta. Eräistä näistä aminohapoista valmistetaan aivojen hermovälittäjäaineita, jotka siirtävät viestejä hermosolusta toiseen ja ovat näin aivojen toiminnan edellytys. Yksi paljon huomiota saanut ravinnon aminohappo on tryptofaani. Tryptofaanista valmistetaan aivojen hermovälittäjäaineena ja mielihyvähormonina toimivaa serotoniinia.

Serotoniinin on tutkimuksissa todettu vaikuttavan henkiseen hyvinvointiimme muun muassa säätelemällä mielialaa ja parantamalla stressinsietokykyä ja henkistä suorituskykyä, kuten muistamista. Nämä vaikutukset on osoitettu erityisesti stressiherkillä henkilöillä, masennuksesta kärsivillä ja naisilla kuukautisvaivojen aikaan.

Mistä serotoniinin valmistusainetta, tryptofaania saa? Ei niinkään runsasproteiinisesta ruoasta, vaan ruoasta, jossa on paljon hiilihydraatteja ja vähän proteiineja. Proteiinien aminohapot kilpailevat nimittäin keskenään samasta kuljetusmekanismista aivojen tarkkaan vartioiduilla porteilla.

Kun syö hiilihydraatteja, vapautuu insuliinia. Insuliinin avulla tryptofaanin kanssa kilpailevat muut ravinnon aminohapot puhdistetaan verenkierrosta ja käytetään energiantuotantoon. Insuliini ei kuitenkaan vaikuta tryptofaaniin, joten sillä on helppo pääsy aivoihin. Monissa proteiinin lähteissä, kuten lihassa, on runsaasti muita aminohappoja, jotka ohittavat kilpailussa harvalukuiset tryptofaanit ja vähentävät siten sen määrää aivoissa. Keskeistä on siis tryptofaanin ja muiden aminohappojen suhde veressä.

Ei ole sattumaa, että lounaspastan jälkeen on väsynyt ja rento olo tai että suklaa tuntuu lohduttavalta. Mieli, kroppa ja ruoka vaikuttavat toinen toisiinsa. Ruokavalioratkaisuin voi vaikuttaa omaan jaksamiseen niin fyysisesti kuin henkisestikin. 

Nora Sihvola

Kuvat: Jacki  Gallagher,  Saija Lehto

Artikkeli aloittaa juttusarjan, jonka kirjoittajat ovat terveyden biotieteiden elintarvikekehityksen maisteriopiskelijoita. Lue lisää

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 27.05.2010 15:44, päivitetty 27.05.2010 17:48