Mitä syömme tulevaisuudessa?

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja globalisaatio muuttavat ruoan tuotantoa ja kuluttamista lähitulevaisuudessa.

Runsaudensarvi, ekoteko, niukkuus ja puute, teknoelämä. Tässä neljä vaihtoehtoista skenaariota siitä, mitä suomalaiselle ruoan kuluttamiselle kuuluu vuonna 2030. Skenaariot syntyivät tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoimassa Mitä ruoaksi huomenna? -hankkeessa (MIRHAMI). Hankkeen tulokset on esitelty loppuraportissa Syödään leväpullia pimeässä.

- Hanke lähti liikkeelle meidän tutkijoiden innostuksesta ruoan kulutuksen tutkimukseen. Saimme rahoittajaksi maa- ja metsätalousministeriön ja kumppaneiksi Kuluttajatutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Finpron. Mukana oli myös suomalaisia elintarvikealan yrityksiä, projektipäällikkö Riikka Saarimaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoo.

Tulevaisuudentutkimus on usein luonteeltaan asiantuntijalähtöistä. MIRHAMI-hankkeessa lähestymistapa oli hieman erilainen.

- Halusimme saada mukaan arkielämän näkökulman. Niinpä tulevaisuusskenaarioita pohdittiin kuluttajaverstaissa, joihin osallistui aivan tavallisia kuluttajia eri ikäryhmistä.

Runsautta vai niukkuutta?

MIRHAMI-hankkeen tuottamista tulevaisuusskenaarioista runsaudensarvi on lähimpänä nykytilaa. Muutosvoimien vaikutus on vielä pieni, valintoja ja vaihtoehtoja on runsaasti.

- Tässä skenaariossa keskeistä on elämyksellisyys ja kokemuksellisuus. Valintojen runsaus johtaa toisaalta ongelmiin, kun ruokaa heitetään paljon pois.

MIRHAMI-hankkeen tulevaisuusskenaariot visualisoitiin tähtikartoiksi.
Kuvassa ekoteko-skenaarion tähtikartta.

Ekoteoksi nimetty skenaario kuvaa tilannetta, jossa ympäristö-tietoisuus on vahvaa. Ilmastonmuutos on aiheuttanut sen, että muutoksiin on jouduttu reagoimaan.

- Valintojen mahdollisuuksia on jo jouduttu rajaamaan. Kuluttajan kannalta myönteistä on se, että myös päätöksentekijät ja koko tuotantoketju toimivat vastuullisten periaatteiden ohjaamina.

Skenaario niukkuus ja puute kuvaa tilannetta, jossa ruoan ja energian tuotanto on kriisiytynyt väestöpaineen ja ilmastonmuutoksen myötä. Samalla ruoan arvostus on kasvanut ja ihmiset ovat alkaneet viljellä ruokaa omaehtoisesti esimerkiksi kaupunkitilassa.

Teknoelämä-skenaariossa koetellaan luonnollisen ja keinotekoisen välisiä rajoja.

- Ruoan riittämiseksi etsitään uusia ratkaisumalleja kuten keinolihan tuotantoa ja geenimuuntelua.

Mikä näistä vaihtoehdoista sitten toteutuu? Tulevaisuudentutkija ei lähde arvottamaan skenaarioita.

- Tuskin mikään skenaarioista toteutuu sellaisenaan. Ne on tarkoitettu ennen kaikkea ajattelua ruokkiviksi työkaluiksi. Esimerkiksi elintarvikeyhtiöt voivat käyttää niitä apuvälineenä hahmottaessaan tulevaisuuden toimintaympäristöjään.

Kolme vahvaa muutosvoimaa

Hankkeen tuottamien tulevaisuusskenaarioiden taustalla on kolme yhteistä muutosvoimaa: ilmastonmuutos, väestönkasvu ja globalisaatio.

- Ilmastonmuutos tekee maailmalla monesta alueesta ruoan tuotantoon kelpaamattoman. Tämä saa ihmiset siirtymään sellaisille alueille, joilla ruokaa yhä voidaan tuottaa. Ympäristöpakolaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa.

Globalisaation myötä ruoan tuotanto kansainvälistyy ja keskittyy entisestään. Voi olla, että tulevaisuudessa monet tutut elintarvikkeet valmistetaan kaukana Suomesta. Myös raaka-aineiden kirjo monipuolistuu entisestään.

- Maahanmuuttajien myötä etninen ruoka kotiutuu Suomeen entistä vahvemmin, Saarimaa ennakoi.

Ennakointia, ei ennustamista

Riikka Saarimaa on taustaltaan kulttuurintutkija. Hän on valmistunut Turun yliopistosta pääaineenaan uskontotiede. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Saarimaa on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien.

Riikka Saarimaa tutkii
tulevaisuutta.

- Keskus on innostava työyhteisö. Tulevaisuudentutkimus on luonteeltaan monialaista. Meillä on töissä esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöitä, humanisteja, taloustieteilijöitä ja aluetieteilijöitä.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tehdään sekä akateemista tutkimusta että erilaisia selvityksiä yrityksille ja julkisyhteisöille. Keskus on Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin erikoistunut akateeminen yksikkö. Ennakointitiedon kysyntä yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti.

- Tulevaisuudentutkimus lähtee aina liikkeelle siitä tiedosta, mitä on saatavilla menneestä ja nykyhetkestä. Saatavilla olevan tiedon pohjalta lähdetään avaamaan sitä, mitä muutostekijöitä on nähtävissä ja mihin tulevaisuus voi johtaa. Tulevaisuudentutkija ei ennusta, että yksi tietty tulevaisuus toteutuisi. Tarkoitus on avata näkemään eri vaihtoehtoja, vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, Riikka Saarimaa sanoo.

Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: stevendepolo, MIRHAMI-hanke, Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 18.03.2010 13:18, päivitetty 18.03.2010 16:10