Parhailla voimilla diabetesta vastaan

Uuden tutkimuksen huippuyksikön tärkeimpiä tehtäviä on ymmärtää, miten tulehdukselliset taudit syntyvät.

Professorit Olli Simell ja Riitta Lahesmaa selvittävät
diabeteksen toistaiseksi tuntematonta syntymeka-
nismia. Yhdeksän kuukauden ikäinen Valto Saario
osallistuu DIPP-tutkimukseen.

Ykköstyypin diabetes on yksi yleisimmistä lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksista maailmassa, siihen sairastuu 70 000 lasta joka vuosi. Sokeriaineenvaihdunnan sairaus johtuu insuliinin tuotannon sammumisesta haimassa.

Kanadalaiset lääkärit Frederick Banting ja Charles Best keksivät diabeteksen hoitoon käytettävän insuliinin vuonna 1922. Tuohon mennessä diabetekseen sairastuneet kuolivat keskimäärin kolmen kuukauden kuluttua sairauden toteamisesta.

Keksijät antoivat lausunnon, että sairauden syy selviäisi ja sen estäminen tulisi mahdolliseksi lähivuosien aikana. Sairauden oireet voidaan pitää kurissa nykyään varsin tehokkaasti, mutta sen syntymekanismi on säilynyt salassa tutkijoilta.

- En uskalla ennustaa tehokkaan estolääkityksen kehittämisen aikataulua, parempi on vain toimia sen löytämiseksi, lastentautitopin professori Olli Simell sanoo.

Tutkijoiden käytössä maailman paras biopankki

Toimimiselle on nyt varsin hyvät edellytykset: Suomen Akatemia nimesi uudeksi tutkimuksen huippuyksiköksi Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian tutkimuksen, jonka tärkeimpiä tavoitteita on juuri diabeteksen estolääkityksen kehittäminen.

Huippuyksikköön kuuluu yhteensä viisi tutkimusryhmää, joista Turun yliopistossa toimii Simellin ryhmä ja Turun biotekniikan keskuksen johtajan, professori Riitta Lahesmaan ryhmä.

- Huippuyksikön käytössä on maailman paras biopankki lapsilta, joilla on lisääntynyt sairastumisriski. Sen avulla voimme etsiä ja luonnehtia solutason markkereita eli sairauden ennusmerkkejä, jotka ilmaantuvat paljon ennen kuin sairaus on puhjennut, Lahesmaa sanoo.

Biopankki on Simellin johtaman laajan, vuodesta 1994 käynnissä olleen pitkäjänteisen ja perusteellisen DIPP-seurantatutkimuksen tulos. Laajan näytekirjaston ohella on karttunut myös lasten tutkimukseen vaadittava vankka kliininen osaaminen.

Sairauden syitä selvitetään solutasolla

Lue lisää tutkimuksesta Aurora-
lehden näköisversion sivuilta
24 - 26.

Lahesmaa johtaa huippuyksikössä solubiologian ja molekyläärisen systeemi-immunologian tutkimusta yhdessä vierailevan professorin Anjana Raon ja professori Harri Lähdesmäen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimuslinja vastaa noin puolta huippuyksikön toiminnasta.

- Tavoitteenamme on selvittää, millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään tulehdusta aiheuttavaksi. Uuden polven syväsekvensointia ja laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä yhdistämällä etsitään ja validoidaan uusia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan muuttaa solun toimintaa ja löytää uusia hoitoja tulehdussairauksiin, Lahesmaa kertoo.

- Näitä ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes, MS-tauti, reuma sekä astma ja allergia.

Uusien tekniikoiden avulla halutaan selvittää, miten allergian, diabeteksen tai nivelreuman synnylle keskeiset tekijät saavat aikaan solujen muuttumisen tautia aiheuttaviksi.

Teksti: Tuomas Koivula
Kuva: Hanna Oksanen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 27.10.2011 11:49, päivitetty 27.10.2011 15:28