Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Keskiajalla kopioitu kirja on uniikki käsityö, josta riittää virikkeitä monialaiseen tutkimustyöhön.
Englannin kielen oppiaineen tutkijatohtori Matti Peikola istuu hetkeksi juttelemaan omasta työstään. Peikolalla riittää tekemistä omien tutkimusprojektien ja vasta perustetun keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskuksen (TUCEMEMS:n) parissa. Lisäksi oppiaineen hallinnollinen puoli ja opettaminen pitävät monitoimimiehen työläänä.
Keskus sai alkunsa yliopiston sisäisestä tarpeesta, kun huomattiin että keski- ja uuden ajan alun tutkimuksia tehdään turhan paljon erillisinä hankkeina. Muutama vuosi sitten pelkästään keskiaikaa käsitteleviä tutkimuksia oli käynnissä viitisenkymmentä.
- Eri oppiaineissa tutkitaan samaa aikakautta ja osittain samoja kohteitakin, vieläpä saman rakennuksen sisällä, mutta tutkijat eivät välttämättä ole edes kuulleet toisistaan. Oppiainerajat ovat olleet määrääviä, Peikola sanoo.
Yksi TUCEMEMS:n päämääristä on liittouttaa sama-aiheisia hankkeita ja hyödyntää monitieteisiä menetelmiä.
- Itsekin olen ensisijaisesti filologi, mutta käytän tutkimustyössäni usean ihmistieteen työkaluja, Peikola sanoo.
Peikola on tutkinut mm. keskiaikaisen kirjallisuuden leviämistä Englannissa sekä kirjojen fyysisiä piirteitä: ulkomuotoa, tekstiä ja kuvitusta.
Ennen 1400-luvun puoltaväliä kaikki kirjat tehtiin ja kopioitiin käsin. Kirjapainojen myötä käsin kirjoitetun kirjallisuuden tuottaminen ei kuitenkaan loppunut.
- Keskiaikainen käsikirjoituskulttuuri jatkui vielä pitkään uudella ajalla. Painettu ja käsin kirjoitettu teksti pikemminkin tukivat toisiaan aina 1600-luvulle.
Matti Peikola
Kirjurien ja kopioijien ammatit eivät hävinneet. Alun perin käsin kirjoitetuista kirjoista tehtiin painoteoksia, mutta kävi myös toisin päin: painettuja kirjoja kopioitiin käsin.
- Yksilöllisen ja näyttävän ulkoasunsa vuoksi ihmiset kokivat käsin kirjoitetun kirjan arvokkaana ja haluttuna lahjatavarana, Peikola sanoo.
Koska kirjakauppoja ei keskiajalla ollut, eikä kirjoja kopioitu kuin tilauksien mukaisiin tarpeisiin, on jokaisella kopiolla oma tarinansa.
- Kopioista pystyy tutkimaan yllättäviäkin asioita. Esimerkiksi sitä, kenelle kirja on kopioitu tai vaikkapa ihmisryhmien lukutaitoa, Peikola luettelee.
Esi- ja jälkipuheet olivat kirjojen markkinointitekstejä, jotka esittelivät kirjan tehtävän aivan kuten modernissakin kirjallisuudessa, mutta niistä saattoi välittyä myös kääntäjä-kopioijan oma ääni. Kääntäjät saattoivat vähätellä esimerkiksi käännöstyönsä virheettömyyttä ja pyytää tarkkaavaista lukijaa korjaamaan tekstissä havaitsemansa puutteet.
- Englanninkielisten raamatunkäännösten esiteksteissä puolestaan kritisoitiin kirkkoa, joka keskiajan loppupuolella kielsi Raamatun kääntämisen kansankielelle, Peikola sanoo.
Itse kopiointiprosessi tapahtui eri ammattiryhmien yhteistyönä.
- Graafisesti taitavat kuvantekijät muodostivat kopioijien ohella oman ammattikuntansa. Myös hallinnon piirissä työskentelevät kopioivat sivubisneksenä kaunokirjallisuutta.
Perinteisten käsitysten mukaan keskiaika oli kulttuurisen hiipumisen aikakausi. Käsitys keskiajasta eli vielä 1900-luvulla tieteellisessäkin historiankirjoituksessa, mutta maailmansotien jälkeen ilmapiiri muuttui.
Alan tutkimuksesta muodostui suuri kiinnostuksen kohde, ja viime vuosikymmeninä kiinnostus monitieteistyvään keskiajan tutkimukseen on vain lisääntynyt. Peikolan mukaan myös suuren yleisön tiedonjano keskiaikaa kohtaan on nousujohteista, eivätkä puheet keskiaikabuumista ole aivan tuulesta temmattuja.
- Piispa Henrikin pyhäinjäännösten kohtalo ja muut debatit luonnollisesti kiinnostavat suurta yleisöä, mutta esimerkiksi Turun keskiaikamarkkinoiden runsas vapaaehtoistoiminta on hyvä osoitus innostuksesta, Peikola sanoo.
Kuka? |
|
Teksti: Lauri Kurri
Kuvat: Lauri Kurri, Jim Forest
FM Iko Hyppäsen kemian väitös 10.2.2012
OTK Matti Urpilaisen finanssioikeuden väitös 4.2.2012
KM Vappu Salon kasvatustieteen väitös 3.2.2012
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on noin 20 000 opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Lue lisää