Luvassa parhaimpia oivalluksia

Neljä erilaista väitöskirjaansa valmistelevaa tutkijaa sitoutuu bloggaamaan tutkimustyöstä, omakotitaloista, maallemuutosta, kadonneesta motivaatiosta, esikoislapsista ja kaupungeista.

Antti-Jussi Lankinen koittaa
bloggaamista ensi kerran.

UTUonline-verkkolehden uudet blogistit aloittavat kirjoitusrupeamansa. Jouluun saakka Eeli Saarinen, Jaana Kouri, Tuuli Salospohja ja Antti-Jussi Lankinen päivittävät viikoittain ja vuorotellen blogejaan.

EU-oikeuden tohtorikoulutettava Antti-Jussi Lankinen lupaa kertoa kirjoituksissaan, mitä kuuluu väitöskirjaprojektille.

- Tutkin, miten EU-oikeus on muuttanut jätesääntelyä Suomen sisällä, Lankinen valottaa.

Jätesääntely kiehtoo miestä, sillä aihe liippaa läheltä niin ympäristönsuojelua kuin taloudellisia tavoitteitakin.

Toisenlaisia kertomuksia Lankiselta kuullaan omakotitaloasumisen saralta.

- Olemme muuttaneet Piikkiöön, ja remontointi vie jo nyt ison osan vapaa-ajasta, hän juttelee.

Blogistinoviisina Lankinen toivoo saavansa tuntumaa blogikulttuuriin.

- Jännä nähdä, kommentoiko joku tekstejäni, hän hymähtää.

Motivaatio, missä olet?

Tuuli Salospohja aikoo pukea
tuntemuksensa sanoiksi.

Sosiologi Tuuli Salospohja on juuri palannut työelämään äitiyslomalta.

Kuntoilijoitten doping-aineiden käytöstä väitöskirjaansa työstävä Salospohja ottaa blogistin tehtävän terapeuttiselta kannalta.

- Olen ollut puolitoista vuotta pois työelämästä. Tekstini tulevat käsittelemään paluuta työelämään ja kadonneen motivaation metsästämistä, litterointivaiheen tutkimuksessaan aloittava Salospohja lausuu.

Kirjoittajana tuore äiti kertoo olevansa pilkunviilaaja.

- Minua kiinnostaa, miten pystyn kirjoitetulla suomen kielellä ilmaisemaan kaikkia niitä fiiliksiä, joita koen, hän jatkaa.

Virtuaalitutkijalle blogistin kokemusta

Kauppatieteilijä Eeli Saarinen tutkii väitöskirjatyönään virtuaaliorganisaatioiden johtamista.

- Olemme jokseenkin kaoottisessa tilanteessa, sillä perinteiset johtamismallit eivät toimi uudessa globaalissa tilanteessa, Saarinen sanoo.

Yrittäjäperheen kasvattina Saarinen on aina tiennyt, että hän haluaa työskennellä kaupallisella alalla. Hän haluaa myös, että hänen väitöskirjatutkimuksestaan on hyötyä yrityksille.

Eeli Saarinen lupaa tarjoilla
lukijoille parhaimpia oivalluksia.

- Tavoite on, että minulla on jotain uutta sanottavaa johtamisesta, Saarinen linjaa.

Vaikka Saarinen tutkii virtuaaliorganisaatioita, hänellä ei ole aiempia blogikokemuksia.

- En ole edes Facebookissa. Ehkä se on ollut tähän saakka tietynlaista itsesuojeluvaistoa, Saarinen naurahtaa.

Tekstiä Saarinen aikoo ammentaa tutkimustyöstään. Ideoita hän uskoo saavansa myös tutkijan arkeen liittyvistä aiheista.

- Parhaimpia oivalluksia tulee myös käsiteltyä, niitä ideoita omasta elämästä, Saarinen muotoilee.

Hän toivoo myös, että blogin myötä oma tutkimusaihe jäsentyy tutkijan päässä uudella tavalla.

- Olen aiemmin kirjoittanut vain vähän suomeksi. Tyylini on huumorilla höystettyä ja lupaan yllättää itsenikin, Saarinen päättää.

Avoimia blogeja

Uskontotieteen jatko-opiskelija Jaana Kouri on aina kirjoittanut paljon.

Väitöskirjaansa suullisesti kerrotusta historiasta työstävä Kouri puhuu itsestään paluumuuttajana akateemiseen maailmaan.

Uskontotieteestä valmistuttuaan Kouri muutti perheensä kanssa maalle. Hän teki ensin etätöitä, mutta päätti lopulta opiskella luokanopettajaksi.

Kouri toimi 15 vuoden ajan opettajana. Kuusi vuotta sitten hän päätti palata takaisin Turkuun.

Kirjoittajana Kouri on harjaantunut tapaus. Luovaa kirjoittamistakin opiskelleena hän on aiemmin tuottanut proosaa ja kirjoittanut runoja.

Jaana Kourin blogi pohtii ihmi-
sen ja ympäristön suhdetta.

- Kirjoittaminen on minulle elämäntapa. Siksi tämä projekti oli minusta hirmu hyvä idea, hän toteaa.

Aiemmin Kouri on seurannut UTUonlinen blogeja. Satunnaisesti netissä surffatessa hän on törmännyt esimerkiksi ruokablogeihin.

- Blogitekstini ovat pohdiskelevia, ihmisen ja ympäristön kohtaamisiin keskittyviä, maaseutua ja kaupunkeja käsitteleviä kirjoituksia, Kouri lupaa.

Hän uskoo oppivansa bloginsa myötä avoimuutta ja sanavalmiutta.

- Pystyn paluumuuttajana arvioimaan myös tiedeyhteisön kehitystä, kriittisestikin. On haastavaa ylittää omat rajansa ja sanoa asioita ääneen, hän hymähtää.

Teksti: Laura Myllymäki

Kuvat: churl, Hanna Oksanen

Utuonlinen blogit

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 26.08.2010 12:01, päivitetty 26.08.2010 16:52