UTUonline

Tilaa verkkolehti

Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.

Nimi *
Sähköpostiosoite *

Tietoa verkkolehdestä

Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto

Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto

ISSN:
1797-4461

Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit

Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.

Vuokratyöstä vauhtia työelämään

Vuokratyöyritykset markkinoivat työntekijää valmiina tuotteena, joka työtuoliin istuttuaan on heti valmis työyhteisön tarpeisiin. Vuokratyöläiseltä vaaditaan itsenäistä osaamista ja työmoraalia, mutta työntekijä voi jäädä työehtosopimuksen mukaisten etujen ulkopuolelle.

Lainsäädännön muutos vuonna 1993 vapautti suomalaisen vuokratyöbisneksen. Sen jälkeen kuka tahansa on pystynyt perustamaan vuokratyöyrityksen.

Reilussa 15 vuodessa on tapahtunut paljon. Työvoimaa välittävät yritykset eivät ole enää vain palkkahallintoa hoitavia työntekijöiden sijoittajia, vaan palvelutoimintojen tarjoajia. Nimikin on kehityksen myötä muuttunut henkilöstöpalveluksi.

Mutta onko yksittäisen vuokratyöntekijän asema parantunut palvelujen kehittyessä?

- Yritysten välillä on värikästä vaihtelua. Jotkut kohtelevat työntekijöitä euronkiilto silmissä, toisilta taas löytyy yhteiskunnallista vastuuntuntoa. Osalle vuokrayrityksistä on henkilökohtainen voitto, jos ne onnistuvat auttamaan työntekijäänsä löytämään oman paikkansa elämässä, sanoo vuokratyöstä väitöstutkimusta valmisteleva Liisa Lähteenmäki sosiologian laitokselta.

Nuorissa sukupolvissa viidennes työvoimasta on vuokratyöläisiä. Vuokratyö sopii etenkin opiskelijoille, joiden elanto ei ole yksistään vuokratyöstä kiinni.

Työntekijä vastaa eduistaan

Vuokratyö eroaa alihankinnasta

Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja) työhön.

Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten työn vastaanottajan työpaikalla. Vastaanottaja suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan.

Vuokratyö on erotettava alihankinnasta ja aliurakoinnista, jossa työn tilaajan ja alihankkijan tai aliurakoitsijan välillä on sopimussuhde tietyn lopputuloksen aikaansaamisesta.

Vuokratyön ongelmista puhutaan usein yksittäisinä ongelmina. Palkkausta käytetään liian sinisilmäisenä mittarina asioiden edistyksestä puhuttaessa. Lähteenmäki näkee alalla laajempia ratkaisemattomia solmukohtia.

- Työehtosopimuksia pystyy tulkitsemaan monin tavoin. Jos työntekijä ei oman alan sopimuksia tunne, työnantajan on mahdollista vetää kotiin päin.

- Nuori sukupolvi kokee ay-liikkeen kaukaiseksi auktoriteetiksi. Yksi ratkaisu voisi olla ay-liikkeen aktivoituminen, mutta tällä hetkellä sen keinot eivät ruohonjuuritasolle riitä, Lähteenmäki sanoo.

Vaikka palkka maksetaan taulukoiden mukaisesti, voi vuokratyöntekijä jäädä työpaikkaruokailun, työvaate-etujen tai sairaudenhoidon ulkopuolelle.

Edut vaihtelevat myös ammattialakohtaisesti. Esimerkiksi rakennus- ja metallialalla vaadittavat työturvallisuus- ja tulityöpassit kustannetaan vuokraavan yrityksen toimesta, kun taas ravintola-alalla vaadittavan anniskelupassin työntekijä joutuu itse kustantamaan.

Kynnys pysyvien muutosten tekoon pysyy korkeana, vaikka epäkohtien olemassaolosta ollaan tietoisia.

- Uralle tähtäävät nuoret kokevat vuokratyöajan vain ohikiitävänä elämänvaiheena. Miksi siis turhaan nousta barrikadeille muutaman puuttuvan etuuden tähden, Lähteenmäki toteaa.

Kiltti työntekijä on hyvä työntekijä?

Ihannetilanteessa vuokratyöntekijä tuntee olevansa osa yritystä. Totuus on usein jotain muuta, ja lojaalisuus työnantajaa kohtaan rakoilee.

- Määräaikaisuus ei houkuttele innovaatioiden tekemiseen, Lähteenmäki sanoo.

Työnantajalle työntekijän on kuitenkin osoitettava työmoraalia. Yritysten listoilla säilyminen ei ole enää täysin ammattiosaamisesta riippuvaista.

Yksittäisten ongelmien sijaan tulisi
kiinnittää huomiota vuokratyön
rakenteellisiin epäkohtiin, sanoo
tutkija Liisa Lähteenmäki.

- Asenne ratkaisee monen vuokralaisen tulevaisuuden. Ympyrän sulkeva kysymys sen sijaan on, että onko oikea asenne vain kiltteyttä ja tyytymistä huonompiin oloihin, Lähteenmäki sanoo.

Vuokratyöuutisoinnissa mässäillään

Lähteenmäki on väitöstutkimustaan varten haastatellut vuokratyön osapuolia ja käyttänyt aineistonaan lainsäädännön dokumentteja sekä median uutisointia. Henkilöstöpalveluyritysten Liiton teettämissä kyselyissä yleinen asenneilmapiiri vuokratyöhön on parantunut. Lähteenmäen mukaan julkinen suhtautuminen vuokratyöhön on kuitenkin edelleen kriittistä. Uutisoinnissa ilmenee jopa skandaalinhakuisuutta.

- Toisinaan on uutisoitu yksittäistapauksia, joissa esimerkiksi henkilöstöpalvelun kautta töihin tullut työntekijä on saanut lähtöpassit työmaalta kaljuksi ajellun pään takia.

- Valtaosa nuorista on kuitenkin tehnyt paljon vuokratöitä, mikä on vähitellen normalisoinut alaa ja lieventänyt uutisoinninkin negatiivisuutta, Lähteenmäki sanoo.

Suomeen tarvitaan kansainvälistä mallia

Vuokratyöläisten oloja saattaa parantaa tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman tarve. Kansainvälisesti vuokratyön avulla on saavutettu laadullista muutosta työmarkkinarakenteeseen.

- Britanniassa sosiaalityöntekijät ja sairaanhoitajat ovat saaneet parannettua omia työehtojaan vuokratyöfirmojen avulla. Aiemmin vakiotyösuhteessa työskennelleet kokevat hallinnollisen stressin kadonneen vuokratyössä, etenkin julkisella sektorilla, Lähteenmäki sanoo.

Koska vuokratyö on yhä useammalle ponnistuslauta vakituiseen työelämään, Lähteenmäki toivoo kehityksen kulkevan yhtenäisten säädösten myötä vastuullisempaan vuokratyöhön.

- Myös koulujen ja vuokravälitysyritysten välinen yhteistyö integroisi joustavasti nuoria työelämään, Lähteenmäki painottaa.

Kuka?

  • Valtiotieteiden maisteri, tutkija Liisa Lähteenmäki
  • Työskentelee sosiologian laitoksella projektitutkijana Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimushankkeessa
  • Valmistelee väitöstutkimusta vuokratyöstä Suomessa
  • Tehnyt gradun pätkätöiden ja perheellisyyden yhdistämisestä vuonna 2004
 

Lauri Kurri

Kuvat: Christoph Turba, LPK

Julkaistu 19.11.2009 10:09, päivitetty 19.11.2009 17:19