Kirjallisuuden kääntäjä on luova taiteilija

– Urheiluselostajaa ja kääntäjää yhdistää tilanteidenlukutaito. Sanoiksi pukemiseen tarvitaan tulkinnan herkkyyttä, vertaa lehtori Leena Laiho saksan kielen kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineesta.

Laiho ohjasi yhdessä itävaltalaistaustaisen lehtorin Sylvia Ylinen-Rauscherin kanssa saksalaisen näytelmäkirjailija Moritz Rinken lyhytproosan kääntämisprojektin. Parissa vuodessa valmistuneeseen urakkaan osallistui viisi saksan kielen kääntämisen ja tulkkauksen syventävän vaiheen opiskelijaa. Ajankohtaisiin asioihin tarttuvia tekstejä sisältävä Madonnan kanssa luontaistuotekaupassa & muita tarinoita haastaa suomalaisen lukijan hulvattomaan leikkiin.

Alkuperäisteos ja suomennosteos.
– Kirjallisuuden kääntämisessä ei
ole itsestään selvä kysymys, onko
käännetty teos sama kuin alkupe-
räinen, sanoo lehtori Leena Laiho.

– Saksalaisen elämänmenon monimuotoisuudessaan voi aistia jokaisesta tekstistä. Alkuperäisteoksen värikäs kieli on pyritty säilyttämään suomennoksessa, Laiho sanoo.

– Lopputuloksen ei ole tarkoituskaan olla täysin selkokielinen. Emme purkaneet auki kaikkia saksalaisen kulttuurin solmuja, vaan jätimme osan lukijan tehtäväksi.

Toisen kulttuurin kirjallisuuden kääntäminen ei käy kädenkäänteessä, vaan työhön tarvitaan annos tapakulttuurin tuntemusta.

– Kulttuuriin syventyminen vie aikaa. Saksalaisessa yhteiskunnassa on paljon tapoja ja käsitteitä, joita meillä ei tunneta. Näin ollen käännetyssä tekstissä on väistämättäkin ripaus myös kääntäjän kulttuuria, Laiho sanoo.

Itsenäiset päätökset säilyttävät kääntäjän motivaation

Kielitaito on kääntämisessä vain välttämätön apuväline – hyvältä kääntäjältä vaaditaan kääntämisprosessin kokonaisvaltaiseen hallintaan kuuluvina seikkoina myös luovuutta ja vuorovaikutustaitoja.

– Luonnollista kieltä puretaan oman minän kautta, mutta jo käyttöohjeidenkin kääntäminen vaatii kriittistä otetta ja ymmärtävää tulkintaa.

– Kääntäjän tulee myös muistaa työnsä tarkoitusperät: kenelle käännetään ja kenelle kirjailija on kirjoittanut, muuten kielestä jää jotain avautumatta, Laiho sanoo.

Madonnan kanssa luontaistuotekaupassa & muita tarinoita -projektin kaltaisissa töissä projektinohjaajalla on vastuu lopputuloksesta, mutta Laiho pitää tärkeänä, ettei kääntäjän luovuutta rajoiteta, ellei luovuus ole tekstille tuhoisaa.

– Viimeinen sana pyritään varaamaan kääntäjälle, vaikka me ohjaajat olisimme ratkaisuista joskus toista mieltä. Kääntäjät osallistuvat kuitenkin toistensa tekstien analysoimiseen, joten lopputulos syntyy usein keskustelujen pohjalta.

Luovuudesta huolimatta käännöstekstin ratkaisut on pystyttävä perustelemaan objektiivisesti.

– Kääntäjän ei pidä kääntää sellaista, jota ei eettisesti hyväksy. Oman näkemyksen kanssa ristiriidassa oleva teksti ei noudata ihanteellista kääntämisen tapaa, Laiho korostaa.

Turkulaisuus lisämausteena

Rinke kirjoitti suomennosteosta varten yhden tekstin, jonka Laiho ja Ylinen-Rauscher käänsivät.

– Kappale "Turkuun! Itsetutkiskelua Albert Einsteinin tapaan" on hulvaton ja absurdi sekoilu. Rinke assosioi asioita kekseliäästi, eikä jätä suomalaisiakaan kylmäksi. Lukijaa hemmotellaan yllätyksillä.

Suomalainen voi ottaa saksalaisesta mallia

Kirja viestittää lempeän satiirisen kuvan saksalaisuudesta. Saksalaishahmot kiertävät maailmalla eri kulttuureja avoimesti tulkiten, mutta myös saksalaiset itse saavat maistaa palan Rinken ironiaa.

– Vaikka tekstit ovat hulvatonta ilottelua, rivien välistä lempeässä valossa esiin tulee saksalainen täsmällisyys, järjestelmällisyys, retorinen käyttäytyminen, ulkokuoresta huolehtiminen ja juhlallinen luonne. Suomalainenkin voi oppia näistä arvoista, Laiho toteaa.

Uudet projektit kutsuvat

Opiskelijoiden valinta käännösprojektiin tapahtui edellisen urakan pohjalta.

– Ennen Rinkeä käänsimme kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen juhlajulkaisua varten erään vaativan tieteellisen artikkelin. Kahdeksantuntiset istunnot loivat ryhmähengen ja käännösporukka hitsautui yhteen.

Työ ei pääty Rinkeen, sillä uusi projekti on jo täydessä vauhdissa. Projektien myötä käyntikortti on annettu ja kustantaja on näyttänyt jatkolle vihreää valoa.

– Saksalaista kirjallisuutta käännetään Suomessa vähän. Kustantajankin lähtöolettamus on ollut, että tällaiset projektit ovat kulttuuritekoja, Laiho sanoo.

Seuraava projekti koskee 80-vuotiaan älykön ja yhteiskuntakriitikon, Hans Magnus Enzensbergerin, veret seisauttavaa esseetä.

– Enzensberger on ikään kuin varttuneempi ja vakavampi Rinke. Nyt käännettävänä oleva teos kertoo terrorismin syvemmistä ulottuvuuksista ja romuttaa länsimaissa suositun näkemyksen ilmiön takana olevista syistä, Laiho paljastaa.

Lauri Kurri

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 17.12.2009 13:10, päivitetty 22.12.2009 13:45