Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Elokuvantutkimuksen professori löysi Linnan romaanista elokuvan.
Idiootti ja samurai – Tuntematon sotilas elokuvana -tutkimus sai alkunsa, kun professori Jukka Sihvoselta tilaustyönä pyydetty artikkeli Edvin Laineen Tuntematon sotilas -elokuvasta jäi suppeudessaan vaivaamaan tekijäänsä.
- Teksti jätti jälkeensä monia kysymyksiä. Aluksi ajattelin tehdä aiheesta laajemman artikkelin, joka koskisi myös Rauni Mollbergin vuonna 1985 valmistunutta elokuvaversiota, mutta sitten aihe ja erityisesti Linnan romaani imaisivat mukaansa, Sihvonen kertoo.
Etenkin romaanin sisäänrakennettu elokuvallisuus alkoi kiinnostaa Sihvosta tutkimuskysymyksenä.
- Kun aloin miettiä tätä kirjasta kumpuavaa elokuvallista aspektia, romaani alkoikin itsessään näyttäytyä laajempana osana elokuvallista kenttää.
Tätä kautta Sihvonen on päätynyt tarkastelemaan romaania ja siitä tehtyjä elokuvia suhteessa toisiinsa, mutta myös rinnakkain suhteutettuna laajempaan elokuvakenttään. Kytköksiä on löytynyt muun muassa lännenelokuvaan, samuraielokuviin, sotilasfarssiin, sotaelokuviin ja jopa television sketsisarjoihin.
Sihvonen haki tutkimuksessaan uutta lähestymistapaa kirjallisuuden ja elokuvan väliseen suhteeseen. Romaanista tehtyjen elokuvien kohdalla kun usein kiinnitetään huomiota vain siihen, miten uskollinen elokuva on alkuperäiselle teokselle.
- Itsellänikin oli ennen tutkimukseen ryhtymistä melko perinteinen käsitys Linnan romaanin ja siitä tehtyjen elokuvien suhteesta. Tämä ajatusmalli muuttui työssä kuitenkin kaikilta osiltaan. Etenkin romaanin lukeminen ja sieltä löytyneet uudet puolet ja piirteet vaikuttivat myös suhtautumiseeni Tuntematon sotilas -elokuviin ja niistä tuli kiinnostavia uudella tavalla, Sihvonen kuvaa.
Kirjallisuuden ja elokuvan välinen suhde ja kirjallisuuden filmatisoitiin liittyvä perinne jäi tutkimuksen innoittamana kiinnostamaan Sihvosta mahdollisena uuden tutkimuksen aiheena.
- Voisin ajatella, että tulevaisuudessa syventyisin tähän tematiikkaan vielä laajemmassa mielessä.
Sihvonen perehtyi tutkimuksessaan kirjan lisäksi myös Linnan persoonaan ja hänen rooliinsa ajattelijana ja esseistinä. Hän haluaakin nostaa romaanin ja elokuvien lisäksi myös Linnan esseetuotannon yhdeksi tärkeäksi lähteekseen tutkimuksessa.
- Linna ei ollut pelkästään tarinankertoja, vaan esseistinä hyvin terävä ja mielenkiintoinen ajattelija, jota kautta myös hänen kaunokirjallista tuotantoaan voi lukea uusin silmin, Sihvonen huomauttaa.
Juuri esseetuotannossa näkyy selvimmin myös Linnan pyrkimyksenä ollut sotaan liittyvän arvon pohdinta ja sotaa kuvaavan näkökulman siirtäminen ylevien ideologioiden tasolta ruohonjuuritasolle. Linna halusi riisua kirjassaan sodalta siihen perinteisesti liitetyn ylevän ja ylhäältä annetun, runebergilaisen kuvan.
Sihvosen oma tulkinta on, että tämä Linnan idea välittyi paremmin Mollbergin elokuvaan kuin Laineen versioon.
- Laineen elokuva taas on enemmän tapahtumissa kiinni oleva kertomus, jopa seikkailukertomus, jolle tuntemattoman sotilaan filosofisviritteinen teema ei ole kovin keskeinen, Sihvonen kuvaa.
- Väinö Linna oli itsekin elokuvaihmisiä ja
tunsi hyvin alan perinteet, professori Jukka
Sihvonen kertoo.
Sihvosella on jo idea myös mahdollista kolmannen sukupolven Tuntematon sotilas –elokuvaa varten.
- Jos kolmas elokuva syystä tai toisesta päätettäisiin tehdä, mielestäni hieno vaihtoehto voisi olla animaatio. Käyttämällä hyväksi digiteknologian keinoja kuvaustapaan ja sisältöön voisi löytyä aivan uusia painotuksia.
Tämän päivän näkökulmasta animaatio saattaisi olla peruste myös nuorison tavoittamiselle, varsinkin jos ympäristönä toimisi internet.
- Laineen elokuva tehtiin elokuvateattereita varten, kun taas Mollbergin elokuva tehtiin myös televisiolle. Siten internet elokuvan ympäristönä voisi palvella tätä sukupolviajatusta parhaiten, Sihvonen visioi.
Kuka? |
|
Johanna Tilkanen
FM Petteri Vihervaaran ympäristötieteen väitös 13.3.2010
TtM Päivi Laineen hoitotieteen väitös 5.3.2010
FM Kaisa Huhtisen fysiologian ja naistentautien väitös 5.3.2010
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on 18 000 opiskelijaa. Turun yliopistossa on 3000 työntekijää. Se on Turun kolmanneksi suurin työnantaja. Lue lisää