Yliopistot tuloksellisessa vertailussa

Suomalaisten korkeakoulujen pitäisi rekrytoida satoja maailmalla siteerattuja tutkijoita, jotta sijoitukset rankinglistoilla nousisivat. Tutkimustyön tuloksellisuutta voidaan mitata muidenkin muuttujien avulla.

Median suitsuttamat rankinglistaukset on pitkään tiedetty ontuviksi menetelmiksi verrata yliopistojen tieteellistä toimintaa, mutta keinot syvempiin jäsentelyihin ovat olleet vähissä. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE:n, tuloksellisuusanalyysi on ensimmäisiä yliopiston sisältä lähteviä tuloksiin perustuvia tutkimuksia.

- Selvää on, että rankinglistausten takia yliopistojen välinen kilpailuhenki on lisääntynyt. Listat antavat kuitenkin vain ohuen yleiskuvan tieteellisestä toiminnasta, tutkija Juha Hedman sanoo.

Tuloksellisuustutkimus huomioi alakohtaiset tulos- ja panososuudet, mikä mahdollistaa tasapuolisen tieteenalarajojen yli ulottuvan vertailun.

- Esimerkiksi humanistisen ja lääketieteellisen tiedekunnan resurssit ja tieteelliset julkaisut eivät ole keskenään verrattavissa. Tutkimustoiminnan tuloksellisuuden arviointi tehdään siis tieteenalojen erityispiirteet huomioon ottaen, Hedman sanoo.

- Mitä tarkempia tiedot yliopis-
tojen tuloksellisuudesta ovat,
sitä oikeudenmukaisemmin
rahoitus voidaan kohdistaa,
tutkija Juha Hedman sanoo.

Panoksena professorit, tuloksena referoidut artikkelit

Suomessa tuloksellisuuden tutkimisen on mahdollistanut opetusministeriön ylläpitämä KOTA-tietokanta, josta yliopistojen panostiedot löytyvät kattavasti.

- Panoksiksi laskettavat professorien työvuodet ovat avainasemassa, sillä professorien työ itsessään on tutkimustoiminnan tieteellisyyden tae, Hedman sanoo.

Tieteellisen toiminnan tuloksia ovat puolestaan KOTA-tietokantaan ilmoitetut kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistut referoidut artikkelit, tohtorin tutkinnot sekä Suomen Akatemialta hankittu rahoitus.

- Kansainvälisen referee-prosessin läpäisseet julkaisut ovat yksiselitteisesti tieteellisen toiminnan laadun mitta. Tohtorintutkinnot ovat nekin tiukan tieteellisen arvioinnin läpikäyneitä, ja siksi siis tieteellisen toiminnan konkreettinen tulos. Suomen Akatemian rahoitus myönnetään vain merkittävien tieteellisten ansioiden perusteella, Hedman sanoo.

Rahoitus oikeaan osoitteeseen

Tuloksellisuustutkimuksen tehtävä on myös antaa alueittain ja oppiaineittain tietoja, joiden avulla yksikkö- ja alakohtaisesti jakautuvien määrärahojen oikeudenmukaisuutta voidaan arvioida.

- Tuloksellisuustutkimukset ovat siksikin tärkeitä, että tulevaisuuden rahoituspäätökset voidaan tehdä perustellun tiedon varassa, Hedman sanoo.

Nobel-voittajien maine ei kehitä tutkimusta

Kansainvälisillä listoilla nousemisen kriteerit, kuten Nobel-palkitut alumnit ja paljon viitatut tutkijat, ovat huonoja työkaluja yliopistojen kehittämiseen Suomessa.

- Esimerkiksi Shanghain ranking soveltuu kärkiyliopistojen keskinäisten erojen vertailuun, koska näiden panokset ovat toisiinsa nähden tasaisia.

- Tuloksellisuustutkimus antaa systemaattiset työkalut kymmenen kärjen ulkopuolella olevien vertailuun. Siksi sillä on kansainvälistäkin tilausta, sanoo Hedman.

Kilpailu kiristyy – kuinka pienten käy?

Hedmanin, Osmo Kivisen ja Kaisa Peltoniemen tuloksellisuustutkimuksesta käy ilmi, että pääkaupunkiseudun ja Turun korkeakoulut ovat ottaneet 2000-luvulla selvän etumatkan muihin yksiköihin.

Ruokkiiko tutkimuksen tuloksiin perustuva rahoituksen saanti yliopistojen eroja Suomessa?

 - Pikemminkin toisinpäin. Pienet yksiköt pärjäävät Suomen Akatemialta ansaitussa rahoituksessa hyvin.

- Turku ja pääkaupunkiseutu kulkevat kärjessä, mutta hyvät alakohtaiset tulokset viittaavat siihen, ettei kehityksestä ole muuallakaan pudottu.

Kilpailun kiristyessä yliopistot ovat entistä kiinnostuneempia oman tutkimuksensa tasosta.

- On hyvä, että tiedetään mitä omien siipien suojassa tapahtuu. Sieltä löytyvät myös kehittämisen motiivit, Hedman sanoo.

Yliopistovertailu opiskelijaläheisemmäksi

Tulevaisuudessa RUSE:n tutkimuskenttä laajentuu pohjoismaiden korkeakoulujen tuloksellisuutta vertailevaan analyysiin sekä yliopistojen opetuksen tuloksellisuuteen.

- Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta panos- ja tulostietoja saadaan jo, vaikka siellä ei olekaan aivan KOTA-tietokannan veroista järjestelmää.

- Opetustulosten tutkiminen on tulevaisuutta. Silloin puhutaan jo opiskelijoitakin kiinnostavasta yliopistojen vertailusta, Hedman sanoo.

Lauri Kurri

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 02.12.2009 15:32, päivitetty 03.12.2009 17:08