Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen on tutkinut urallaan muun muassa häitä ja pornoa. Nyt hän tutkii, miten tunne-elämykset selittävät internet-käyttäytymistä.
Internet synnyttää ilmiöitä, jotka eivät ole mahdollisia vanhoissa medioissa. Esimerkkinä toimii tuore tapaus, jossa yhdysvaltalainen poliisi pippurisumutti mieltäänosoittavia opiskelijoita kalifornialaisessa yliopistossa. Muut opiskelijat lähettivät tapahtuneesta videoita ja twitter-päivityksiä internetiin, jolloin myös televisio ja lehdistö kiinnostuivat tapauksesta.
Internetissä alkoi välittömästi liikehdintä. Parissa päivässä levisi satoja kuvia kuuluisista taideteoksista ja historiallisista kuvista, joissa samainen poliisi pippurisumutti milloin mitäkin. Näitä ilmiöitä, jotka internetissä toistuvat ja leviävät käyttäjältä toiselle, kutsutaan meemeiksi.
– Minua kiinnostaa internetissä tällainen kierrätyksen ja vaihtamisen dynamiikka. Meemejä pidetään yleensä pelkästään hölmöilynä. Huumori ja sarkasmi ovatkin meemien olennaisia osia, mutta ne selittävät ilmiöstä vain osan, Paasonen sanoo.
Harvoin nettivideot todella
tyrmistyttävät minua,
Paasonen toteaa.
Paasonen on tutkinut internet-käyttäytymistä affektien kautta. Affektit ovat ruumiillisia tuntemuksia eli esimerkiksi inhoa, riemua, pelkoa ja ällistystä, joita kokija tuntee nähdessään vaikkapa järkyttävän videon.
– Internetiä on leimannut alusta pitäen groteskius ja räävittömyys. Minua kiinnostaa yleisesti se, miten jokin media liikuttaa meitä ruumiillisesti. Esimerkiksi pornossa on selvää, että niin tapahtuu, mutta internet-käyttäytymisessä fyysisiin reaktioihin ei ole juuri kiinnitetty huomiota.
Internetissä monet sivustot käyttävät hyväksi sensaatiohakuisuutta, joka lupaa järkyttävän kuluttajaa ja siten aiheuttavan affektioita. Tämä tapa on Paasosen mukaan kuulunut populaarimedioihin, kuten keltaiseen lehdistöön, jo kauan.
– Monet nettisivustot pitävät videoita sivuillaan, jotta käyttäjät tulisivat sivuille ja pysyisivät siellä. Varsinaista uutisarvoa niillä ei ole. Videoiden aiheuttamien affektien avulla käyttäjät saadaan palaamaan sivuille. Kuluttajat myös levittävät nettisivujen sisältöä edelleen internetissä.
Trollaus on internetin keskustelupalstoilla tuttu ilmiö. Termillä tarkoitetaan tilannetta, jossa keskustelija esittää sellaisia mielipiteitä, jotka saavat muut keskustelijat raivon partaalle. Trollausta on pidetty patologisena käytöksenä, mutta Paasosen mukaan siihen liittyy muutakin.
– Trollaajalta edellytetään ymmärrystä vallitsevasta konsensuksesta, jotta hän voi esittää siitä eriäviä mielipiteitä. Se on eräänlaista sosiaalista teatteria.
Kritiikkiä saavat trollaajan lisäksi myös henkilöt, jotka alkavat kinastella trollaajan kanssa. Tässäkin ilmiössä on kyse affekteista.
– Kyse ei ole niinkään keskustelun sisällöstä kuin sen dynamiikasta. Nettikeskusteluun liittyy kärjistämistä kun käyttäjät yrittävät ylittää toisiaan esimerkiksi vihan tai vastenmielisyyden ilmauksissaan. Tällöin tilanne karkaa helposti melko karskiksi. Trollaus on kuin käytännön pilaa, mutta sillä on myös muita ulottuvuuksia, kuten poliittisia. Väitteet patologisista taipumuksista ja anonyymiuden aiheuttamasta turvallisuudentunteesta eivät pysty selittämään kaikkea tästä ilmiöstä.
Susanna Paasonen
Median suhde kuluttajaan on muuttunut internetin myötä. Perinteisissä medioissa roolijako on selkeä: on sisällöntuottaja, sen levittäjä sekä sisällön vastaanottaja eli kuluttaja. Internetissä nämä roolit menevät ristiin, kun käyttäjät uudelleenmuokkaavat uutisia, levittävät niitä ja tuottavat ilmiöitä. Tämä tekee Paasosen mukaan internetin tutkimisesta haastavan, mutta mielenkiintoisen kohteen.
– Internet muuttuu todella nopeasti. Sitä ei voi tutkia reaaliaikaisesti, koska netti vanhenee niin nopeasti. Kyseessä on aina lähihistorian tutkiminen.
Paasonen on tutkinut internetissä olevia videoita 2000-luvun alusta asti. Uusimmassa kirjassaan Carnal Resonance: Affect and Online pornography hän käsittelee nettipornon ja affektien välistä suhdetta. Hän joutuu työnsä takia katsomaan videoita, jotka saavat arkipäivän katselijan vääntelehtimään tuolillaan. Tuleeko internetissä enää vastaan sellaista sisältöä, joka järkyttää Paasosta?
– Kyllä videot edelleen hetkauttavat ja häiritsevät, mutta harvoin ne todella tyrmistyttävät minua. Tosin välillä jokin niistä tarttuu minuun. On kiinnostavaa, miksi juuri se video jää mieleen.
Joni Tauriainen
Kuvat: Joni Tauriainen, JustinC
FL Aleksi Saarelan matematiikan väitös 18.5.2012
FL Jorma Mäkelän maaperägeologian väitös 18.5.2012
KM Marko Kuuskorven käsityökasvatuksen väitös 18.5.2012
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on noin 20 000 opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Lue lisää