Salaisuus jalkojen alla paljastuu lapiollinen kerrallaan

Suomessa eletään nyt historiallisen suurta kaivosbuumia. Kaivokset eivät kuitenkaan synny minne tahansa. Kannattavan malmisuonen löytämiseen tarvitaan geologia.

Kuoppaisen metsätien risteyksessä, muutaman kilometrin päässä Sarvilahden kartanosta, istuu joukko opiskelijoita evästauolla. Ojanpenkkaan nojaa rivi lapioita, kauloilla roikkuu kompasseja ja GPS-paikantimia, pahvilaatikossa on rivi tarkasti numeroituja näytepusseja.

– Tämä on sitä oikeaa geologin työtä. Kenttäkurssi kruunaa geologian opinnot, hehkuttaa professori Krister Sundblad syksyisessä metsässä.

Käynnissä on geologian kenttäkurssi, jonka aikana opiskelijat kaivavat metsästä satoja pussillisia näytteitä ja mittaavat maaperän magneettisuutta muutaman kymmenen metrin välein hehtaarien alueelta. Työ ei ole pelkkää lapioimista.

Kurssilla tehdään todellisia tieteellisiä löytöjä. Kurssilaiset ovat kartoittaneet Loviisan alueelta malmiesiintymiä. Kallioperästä on löytynyt muun muassa elektroniikkateollisuudessa käytettävää indiumia.  Kurssin aikana on löytynyt esiintymiä, joita alueelta ei edes uskottu löytyvän. Löydöt perustuvat opiskelijoiden omatoimiseen työhön.

Opiskelijoiden opit siirtyvät eteenpäin

Kurssilla on mukana pidemmälle ehtineitä opiskelijoita, jotka ovat osallistuneet kurssille aiempina vuosina. He toimivat ryhmänjohtajina maastossa helpottaen näin ohjaajien työtä ja siirtäen samalla omaa kokemustaan ensikertalaisille.

– Luotettavat apurit ovat kurssilla elintärkeitä. Ilman heitä en ehtisi opastaa opiskelijoita ollenkaan, sillä yleisiin järjestelyihin kuluu kurssin aikana niin paljon aikaa, Sundblad kiittelee.

Loviisa tarjoaa toimivan kurssimaaston

Sundblad on tehnyt pitkäjänteistä taustatyötä alueen maanomistajien kanssa. Kaikki heistä suhtautuvat yliopiston toimintaan myönteisesti. Maanomistajien innostuneisuudesta on ollut suurta apua Sundbladille. Erään maanomistajan havainto johdatti kurssilaiset mielenkiintoiselle esiintymälle.

– Epäilen onko hän edes maanviljelijä. Hän on enemmänkin tutkija, Sundblad kuvailee toimivaa yhteistyötä.

Sundbladin mukaan Loviisa on mainio paikka kurssille. Vastaavan järjestäminen esimerkiksi kallioperältään rikkaassa Lapissa olisi paljon vaikeampaa pelkästään etäisyyksien takia.

Kosketus peruskallioon

Krister Sundblad ja Rudolfs Jekabsons
tutkivat karttaa.

Kurssille osallistuu Turun yliopiston opiskelijoiden lisäksi tutkijoita ja opiskelijoita Norjasta Latviaan ja Belgiasta Kambodzaan. Vieraat ovat innoissaan suomalaisesta peruskalliosta.

– Meillä Latviassa peruskallio on kilometrin syvyydessä. Täällä pääsemme käsiksi siihen suoraan pinnalta, kehuu jo toista kertaa kurssille osallistuva Rudolfs Jekabsons Latvian yliopistosta.

Latvialaiset opiskelijat ja tutkijat paitsi pääsevät käsiksi kotimaassaan harvinaiseen peruskallioon, hyötyvät jakamalla ja oppimalla uusia tutkimusmenetelmiä.

– Olen opiskellut geologiaa pitkään, mutta vasta täällä pääsin näkemään koko tutkimuksen kirjon lapion varresta näytteiden analysointiin, graduaan tekevä Jekabsons sanoo.

Kurssi osoittautui hänelle muutenkin hyödylliseksi. Hän sai kesätyöpaikan aiemmalla kurssilla luomiensa suhteiden avulla.

Teksti ja kuvat: Sampo Rouhiainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 02.11.2011 13:00, päivitetty 11.11.2011 07:58