Kuulokkeet päähän ja oppimaan

Fonetiikan oppiaineelle lahjoitettiin laboratorio, jossa tutkitaan muun muassa lasten ja vanhusten oppimisprosesseja.

Fonetiikan oppiaineen vastuuhenkilö ja lehtori, dosentti Maija S. Peltola on uudesta laboratoriosta innoissaan. Hän on ollut yhdessä tohtorikoulutettava Henna Tammisen kanssa laboratoriohankkeen vetäjä.

- Tällä hetkellä laboratoriossa pystyy tekemään puheen tuottamisen oppimiseen liittyviä harjoituksia, eli pystymme treenauttamaan erilaisia oppijoita monin eri menetelmin. Lisäksi laboratoriossa on puheen akustiseen analyysiin tarkoitettu ohjelmisto, joten materiaali voidaan kerätä ja analysoida kätevästi.

LAB-labiksi nimetty tila koostuu kielistudiolaitteistosta, joka on yhdistetty tietokoneeseen. Laitteisto vastaa kouluissa olevia kielistudioita, mutta sen ohjelmia voidaan muuttaa tutkimuksen tarpeen mukaan. Vastaavanlaiseen kielistudioympäristöä hyödyntävään laboratorioon Peltola ei ole törmännyt muualla.

– Yhdistämme ainutlaatuisesti tutkimuksessa optimaalisia harjoitteita, erilaisia oppijoita, sekä monitieteisten menetelmiä.

Räätälöityjä harjoituksia

Fonetiikan oppiaineessa lähes kaikki tutkimus liittyy samaan Learning, Age and Bilingualism – teemaan. Laboratoriossa tehtävän tutkimuksen päämääränä on helpottaa lasten vieraan kielen puhumisen oppimista ja tarjota ikääntyville keinoja pysyä mukana jatkuvasti uutta oppimista vaativassa yhteiskunnassa. Tarkoitus on saada selville, millä keinoin eri oppijat oppisivat helpommin. Uutta tietoa hyödynnetään kielenopetukseen.

Dosentti Maija S. Peltola

Suomessa maahanmuuttajien kotouttaminen on aihe, josta puhutaan paljon. Kotouttamiseen liittyy olennaisesti kielitaito – tai sen puute – ja tämä ongelma on tiedostettu sekä maahanmuuttajien että päättäjien keskuudessa.

– Testaamme alkuvaiheessa oppimisen kannalta parhaita mahdollisia harjoituksia. Sen jälkeen voimme räätälöidä juuri maahanmuuttajille sopivia harjoitteita.

Laboratorion laitteiston täydentäminen

Tutkijat toivovat, että laboratorion laitteistoa voidaan täydentää erilaisten tutkimusasetelmien mukaan. Toivelistalla olisi kuulontestaukseen tarkoitettu audiometri, joka olisi erityisen tärkeä ikääntyvän väestön tutkimuksissa, sillä silloin tällöin olisi syytä tarkastaa koehenkilöiden kuulo ennen varsinaista koesarjaa.

– Unelmissa olisi EEG-laitteisto, jonka avulla pystyisimme katsomaan myös esitietoisessa havaitsemisessa tapahtuvia oppimismuutoksia, eli näkisimme muistijälkien synnyn. Tämä onkin sitten jo taloudellisesti melkoinen panostus, Maija S. Peltola toteaa.

Joni Tauriainen

Kuvat: Vincent Chaigneau, JT

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 29.09.2011 11:29, päivitetty 29.09.2011 19:55