Diabeteksen syntyä selvitetään kansainvälisellä yhteistyöllä

Diabeteksen ehkäiseminen voi olla tulevaisuudessa mahdollista, jos sairauden merkit tunnistetaan ajoissa.

Biotekniikan keskuksessa tutkitaan ykköstyypin diabeteksen kehitystä. Sairaus johtuu insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta haimassa, mutta sairauden alkuvaiheista ei ole paljon tietoa. Vaikka sairauden oireita voidaan hoitaa insuliinilla, parannuskeinoa ei tunneta. Diabetestutkimuksen painopiste onkin siirtymässä hoidosta sairauden ehkäisyyn.

David Goodlett ja Riitta Lahesmaa

- On tärkeää löytää merkkejä sairauden alkamisesta. Jos sairauden merkit tunnistettaisiin varhaisessa vaiheessa, insuliinia tuottavien solujen tuhoutumista haimassa voitaisiin estää tulehdukseen kohdistuvalla hoidolla. Tavoitteenamme on pysäyttää sairauden kehitys ennen kuin se pääsee puhkeamaan, kuvailee biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa.

Tutkimusprojekti on saanut FiDiPro-rahoituksen, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön vierailevan tutkijan kanssa. Professori David Goodlett Washingtonin yliopistosta on mukana rahoituksen saaneessa, neljä vuotta kestävässä projektissa. Goodlettin alaa ovat proteomiikka eli proteiinien tutkimus ja massaspektrometria, jota hyödynnetään proteiinianalyysissa.

- Professori Goodlett on kehittänyt aivan uutta teknologiaa, jota voidaan hyödyntää Turussa diabeteksen varhaisten merkkien tutkimuksessa. Olemme keskuksessa ilahtuneita, että saimme hänet vierailevaksi professoriksi edistämään pitkäaikaista yhteistyötämme, Lahesmaa kertoo.

- Olen tehnyt yhteistyötä Turun biotekniikan keskuksen tutkijoiden kanssa jo vuodesta 2002. Monet heistä ovat minulle tuttuja, joten uskon, että pääsemme heti hyvään alkuun, Goodlett toteaa.

Uusi menetelmä tuo tutkimukseen systemaattisuutta

Lahesmaan tutkimusryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä suomalaisten diabetestutkijoiden kanssa. Olli Simellin ja Mikael Knipin diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkivassa DIPP-projektissa on vuosien kuluessa luotu ainutlaatuinen biopankki, jonka näytteet on kerätty syntymästä sairauden puhkeamiseen asti lapsilta, joilla on korkea sairastumisriski. Nyt näytteistä etsitään proteiineja, joiden esiintyminen liittyy ykköstyypin diabetekseen. FidiPro-rahoituksen ansiosta David Goodlett voi käyttää tutkimusryhmänsä kehittämää uutta menetelmää näytteiden tutkimiseen.

- Uuden menetelmän avulla voimme tutkia systemaattisesti kaikkia proteiineja näytteessä ja havaita proteiineja, joita muut menetelmät eivät paljastaisi. Uuden menetelmän yhdistäminen kattavaan biopankkiin tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet löytää proteiineja, jotka ennustavat sairautta, aiheuttavat sen tai ilmaantuvat taudinkulun seurauksena, Goodlett sanoo.

Huippututkimusta ja kulttuurivaihtoa

Turun biotekniikan keskus koordinoi Suomen biokeskusten liittymän Biokeskus Suomen proteomiikkaan ja metabolomiikkaan sekä infrastruktuuriin ja menetelmäkehitykseen panostavaa ProMet-verkostoa. FiDiPro-tutkimuksen Turkuun tuoma asiantuntemus ja tekninen osaaminen tulevat hyödyttämään koko verkostoa.

- Professori Goodlettin systemaattisia menetelmiä voidaan käyttää muidenkin sairauksien tutkimuksessa, ja teknologian kehityksestä on hyötyä kaikille, Lahesmaa kertoo.

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on tärkeää myös henkilöstövaihdon ja verkostoitumisen kannalta.

- Lopulta tutkimuksessakin on kyse toimivista ihmissuhteista. Toivon, että nelivuotisen projektin aikana opiskelijani voivat käydä täällä ja päinvastoin. Kansainvälinen yhteistyö laboratoriossa ja sen ulkopuolella on arvokasta kulttuurivaihtoa, Goodlett toteaa.

Suvi Kauppila

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 07.02.2012 14:53, päivitetty 09.02.2012 16:18