Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Tulivuorten tuhkapilvet eivät ole ainoita luonnonvoimia, jotka voivat haitata lentoliikennettä. Myös lähitähtemme saattaa estää lentämisen.
Auringosta tulee joskus niin suurenergisiä hiukkaspurkauksia, että ne hankaloittavat lentämistä. Nämä Auringon aiheuttamat efektit ovat pahimpia napa-alueiden lähellä.
- Esimerkiksi Japaniin, jonne lennetään hyvin pohjoisen reitin kautta, ei kannata silloin matkustaa ilmateitse, sanoo aurinkotutkija, dosentti Silja Pohjolainen.
Lentämistä ei kannata kuitenkaan tämän takia pelätä.
- Lentoemännillä ja piloteilla on mittarit joista nähdään onko lentäminen turvallista.
Kun seurataan aurinkopurkauksia, jotka yltävät Maahan asti, puhutaan ns. avaruusssäätutkimuksesta.
Auringosta lähtöisin oleva magneettinen
mysky voi olla vahingollinen satelliiteille.
- Kun Auringosta tuleva magneettinen myrsky tai suurenergiset hiukkaset iskeytyvät Maan lähiavaruuteen, ne saattavat pistää esimerkiksi gps-verkon tai kännykkäliikenteen poikki. Myös sähköt voivat mennä laajoilta alueilta, Pohjolainen sanoo.
Esimerkiksi Kanadassa aurinkomyrsky pimeni kokonaisen kaupungin 1980-luvun lopulla.
Auringon magneettinen myrsky voi olla myös vaaraksi satelliiteille. Myrskyyn voidaan varautua rakentamalla suojauksia ja varoitussysteemejä.
- Satelliittiin voidaan lähettää viesti lähestyvästä aurinkomyrskystä. Tällöin sen ikkunat sulkeutuvat, instrumentit peittyvät ja satelliitti säästyy,Pohjolainen kertoo.
Auringon aktiivisuutta mittaavia satelliitteja on useita. Ne on laitettu sellaisille radoille, että mahdollisimman moni niistä näkee aina Auringon.
- Dataa tulee 24 tuntia vuorokaudessa monesta eri paikasta. Havaintoaineiston tutkijat voivat hakea vaikka verkosta, Pohjolainen kertoo.
Silja Pohjolainen
Tällä hetkellä nähdään lähinnä vain Auringon kaasukehä ja Auringon pinnalla tapahtuvat ilmiöt. Auringon sisällä taas on alueita ja vyöhykkeitä joissa esimerkiksi energiansiirtymistä ei vielä täysin tunneta.
- Auringon pinnalle tulevien pilkkujen synty on myös vielä selvittämättä. Tiedetään kuitenkin, että pilkkujen juuret ovat syvällä Auringon ytimessä ja jokin prosessi saa ne aikaan.
Kuka? |
|
Teksti:Sanna Laine
Kuvat:nasa1fan/MSFC ,Kossy@FINEDAY,Sanna Laine
M.Sc. Ethiopia Nigussien tietoliikennetekniikan väitös 8.9.2010
FM Paula Lehtosen biologian väitös 11.9.2010
LL Miretta Tommilan lääketieteellisen biokemian ja genetiikan väitös 11.9.2010
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on 18 000 opiskelijaa. Turun yliopistossa on 3000 työntekijää. Se on Turun kolmanneksi suurin työnantaja. Lue lisää