Perusoikeuksien merkitys kasvaa yhteiskunnassa

Perus- ja ihmisoikeuksista kiinnostuneen erikoistutkija Juha Lavapuron mukaan perusoikeuksien merkitys on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

 - Äskettäin työnsä päätökseen saaneen perustuslain tarkistamiskomiteassa paljolti esillä olleet valtaoikeudet ja lautaskysymykset ovat merkittäviä poliittisen järjestelmän ylätasojen kannalta, mutta yksittäisten ihmisten näkökulmasta perus- ja ihmisoikeudet ovat paljon tärkeämpiä, sanoo Lavapuro.

Kyse on paljolti tietysti siitä, onnistuuko lainsäädäntö kunnioittamaan perus- ja ihmisoikeuksia siten, että oikeudet toteutuvat mahdollisimman laaja-alaisesti.

- Tärkeää on kuitenkin myös se, saako ihminen, jonka oikeuksia on loukattu, oikeussuojaa tuomioistuimista tai viranomaisilta. Valtaoikeuksia koskevat ratkaisut vaikuttavat näihin asioihin korkeintaan välillisesti, Lavapuro kertoo.

Perustuslain muutos on nähty viime aikoina hieman virheellisesti lyhyen aikavälin tapahtumasarjaksi, vaikka kyseessä on pikemminkin pitkän aikavälin prosessi.

- Perustuslain 10-vuotisjuhlinta tuottaa perspektiivivirheen. Tärkeää on se, että valtiosääntö on jatkuvasti pienessä muutoksessa. Sen pitää elää yhteiskunnallisten muutosten mukana, korostaa Lavapuro.

Oikeuskulttuuri muuttuu hitaasti

Lavapuron mukaan perustuslain uudistamisessa ilmenee jännite vanhan ylimpiä valtioelimiä korostavan kulttuurin ja uuden, perus- ja ihmisoikeuksia korostamaan pyrkivän kulttuurin välillä.

- Näyttää siltä, että muun muassa tuomioistuimet ovat oppineet toden teolla vasta 20 vuoden jälkeen, kuinka näitä oikeuksia sovelletaan ja kuinka vakavasti ne tulisi oikeasti ottaa.

- Tästä huolimatta meillä on edelleen asiassa ongelmia.

- Ongelmat eivät ole kadonneet huolimatta eduskunnan oikeusasiamiehen useista yrityksistä puuttua asiaan. On esitetty muun muassa, että niillä joiden oikeuksia on loukattu, tulisi olla tehokas oikeus hyvitykseen. Tämähän on tyypillistä kansainvälisissä ihmisoikeussopimusjärjestelyissä.

Jos ihmisoikeustuomioistuimet toteavat, että ihmisoikeuksia on loukattu, valtio joutuu melko usein maksamaan hyvitystä tästä loukkauksesta.

- Meillä ei ole vastaavaa järjestelmää. Ainoa perusoikeuksien loukkauksiin liittyvä hyvitysjärjestelmä, mikä meiltä löytyy, koskee oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeudenkäyntien viivästymistä. Vastaava järjestelmä pitäisi ulottaa kattamaan myös muiden perusoikeuksien loukkaustilanteita, Lavapuro sanoo.

- Se, ettei tällaista järjestelmää ole lähdetty kehittämään vaikka oikeusasiamies on sitä useasti peräänkuuluttanut, osoittaa, ettei meillä ehkä sittenkään haluta ottaa näitä oikeuksia vakavasti.

Perustuslakivaliokunnan asema selkeämmäksi

Suomessa on melko vanha ja traditionaalinen valvontamenetelmä sille, että voidaan haluttaessa tarkistaa säädettävien lakien olevan perustuslain mukaisia

Perustuslakivaliokunnan roolissa ja toimivuudessa olisi Lavapuron mukaan kehittämisen varaa. Eräs tärkeä kysymys on nimenomaan se, miten valiokunta pystyy vastaamaan tämän ajan haasteisiin.

- Järjestelmä ei ehkä pysynyt muutoksen mukana.

-  Tällä hetkellä valiokunta on ruuhkautunut ja sillä on liikaa juttuja hoidettavana, joista suuri osa on tarpeettoman teknisiä.

Kansainvälisyys korostuu

Pohjoismaisessa perinteessä on nähtävissä eroja länsieurooppalaisiin perus- ja ihmisoikeusstandardeihin. Pohjoismaisessa yksilöllä ei ole nähty olevan kovin paljon oikeuksia, vaan on keskitytty enemmän valtion tarjoamiin palveluihin ja näin ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen.

Tutkimuksen näkökulmasta keskeiset haasteet ovat erityisesti kansainvälistymiseen liittyviä. Esimerkiksi vertaileva valtiosääntöoikeus on viimeisten vuosien aikana noussut varsin merkittävään asemaan kansainvälisessä oikeustieteellisessä keskustelussa.

- On kuitenkin peräänkuulutettu, ettei Suomesta ja Pohjoismaista ole tuotu riittävästi puheenvuoroja tähän keskusteluun, Lavapuro kertoo.

Ratkaisuja ongelmiin on kuitenkin tarjolla.

- Suomalaiset valtiosääntötutkijat ovat jo aktivoituneet. Uusia kansainvälisiä tutkijaverkostoja on syntynyt. Myös kansainvälinen julkaisutoiminta näyttäisi olevan vireytymässä, Lavapuro toteaa.

Kuka?

Erikoistutkija Juha Lavapuro 1994 OTK ja 1999 LL.M. (New York University) Työskentelee Turun yliopistossa erikoistutkijana ja assistenttina. Viimeistelee väitöskirjaansa aiheesta "Perusoikeusmyönteinen laintulkinta". Mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa "Oikeuden ja vallan muutokset Suomessa". Tieteentekijöiden hallituksen jäsen FRALEX:n (Fundamental Rights Agency Legal Experts) Suomen tiimin jäsen Valtiosääntöoikeudessa seuran hallituksen jäsen Kuultu asiantuntija perustuslakivaliokunnassa

Sini Vesterinen

Kuvat: walknboston,SV

Julkaistu 04.03.2010 15:29, päivitetty 04.03.2010 19:30