Uusiutuvaa energiaa biotekniikan keinoin

Tutkijat ympäri maailman yrittävät ratkaista ongelmaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta tehokkaalla, edullisella ja ekologisella tavalla tuottaa bioenergiaa.

Australialainen Patrik R. Jones on biokemian ja molekyylibiologian tutkija. Hän on aiemmin työskennellyt juuri tällaisten projektien parissa mm. eräässä japanilaisessa alan yrityksessä. Hänen tarkoituksenaan on Turussa jatkaa saman teeman parissa.

Jones kuuluu Turun yliopiston luonnontieteen ja lääketieteen tutkijakollegiumiin. Hän käynnisti viime keväänä tutkimusprojektin, johon hän on saanut jo kerättyä pienen nuorten tukijoiden ryhmän. Ryhmään kuuluvat maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat Sanna Peltonen, Linda Vuorijoki ja Sanjeev Bista.

- Tavoitteemme on kehittää synteettinen malli energian tuottamiseksi biomassasta tai orgaanisesta jätteestä. Tutkimuskohteena ovat eräät perustavat kysymykset, joilla saattaa olla erittäin suuri käytännön merkitys. Liikumme siten perus- ja soveltavan tutkimuksen välimaastossa, Jones kuvaa.

Vetyä biomassasta

Vedyn tuottamiseen biomassasta voidaan pyrkiä kahta tietä: joko fotosynteesin tai käymisprosessin kautta. Ryhmä kehittää mallijärjestelmiä vedyn tuottamiseksi sekä biomassasta käymisprosessin kautta että sinileväviljelmistä fotosynteesin avulla.

Tutkimusryhmä johtajansa ympärillä
, vas. Sanna Peltonen, Sanjeev
Bista ja Linda Vuorijoki.

Perustutkimuksessa ryhmän projekteissa pyritään ymmärtämään paremmin tiettyjä mekanismeja sekä fotosynteesissä että käymisprosessissa. Fotosynteesiprosessin puolella selvitetään rautasulfidien muodostumiseen ja korjaamiseen liittyviä ilmiöitä ja käymisprosessissa selvitetään tärkeän NADPH-molekyylin aineenvaihduntaa.

Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta ryhmän työ on vasta alussa. Kollegiumtutkija Jones kertoo saaneensa helposti kokoon innostuneen tutkijaryhmän ja pitää työskentelyolosuhteita Turun biotekniikan keskuksessa erinomaisina. Hän myös kiittelee läheistä yhteistyötä professori Eva-Mari Aron johtamien yliopiston kasvifysiologian tutkijoiden kanssa.

- Ryhmämme tutkimusalue poikkeaa biotekniikan keskuksen muista ryhmistä, mutta perusmenetelmät ovat hyvin samanlaisia. Tämä luo hyvän pohjan ja mahdollisuuksia monenlaisiin hyödyllisiin keskusteluihin ja yhteistyöhön, hän kertoo.

Suurimmat hankaluudet työskentelyssä liittyvät - kuten tavallista - rahoitukseen.
- Nyt kun kollegiumin alkurahoitus on loppumassa tutkijan työpanoksesta suurin osa kuluu erilaisten jatkorahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen ja anomusten laatimiseen, Patrik Jones huokaa.

Timo Niitemaa

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 07.01.2010 09:10, päivitetty 14.01.2010 14:53