Viihtyisässä lähiössä ei peitellä epäkohtia 

Piiloteatteriesitykset ja soveltava draama saapuvat Varissuolle asukaslähtöisen vaikuttamisen hengessä.

Lähiöiden kehittämiseen on pitkään kaivattu uusia rohkeita lähestymistapoja. Turun yliopiston maantieteen laitoksen tutkimushanke, Joo mun takapihalle! Kokeilevan osallistumisen lähiö, lähestyy lähiöiden epäkohtia teatterista tutun draaman keinoin.

Kauppakeskuksessa, joukkoliikennevälineissä, virastoissa ja vapaa-ajanviettopaikoissa tapahtuviin esityksiin kerätään varissuolaisia lapsia, nuoria ja aikuisia eri kulttuureista näyttelemään kokemuksiaan lähiöasumisesta.

Alkuvuonna käynnistyvän, ympäristöministeriön lähiöohjelmaan valitun hankkeen tavoitteena on tuoda "hiljaiset" asukasryhmät mukaan asuinaluetta koskevaan keskusteluun.

- Pyrimme siihen, että asukkaat näkisivät itsensä aktiivisina toimijoina asuinympäristössään, jossa myös konfliktit ja epäkohdat tuodaan avoimesti esiin, maantieteen laitoksen yliassistentti Päivi Kymäläinen sanoo.

Asukaslähtöisyys kaikille

Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, että lain tavoitteena on turvata asukkaiden osallistuminen kaupunkisuunnitteluun. Lain toteutumista on kuitenkin vaikea valvoa, eivätkä vaikuttamiseen lopulta osallistu kuin aktiivisimmat asukastoimijat.

Monelta asukkaalta jää tiedostamatta mahdollisuudet vaikuttaa asuinalueeseensa. Jo arkkitehdin ja asukkaiden välisen yhteisen kielen puuttuminen voi asettaa ylittämättömän muurin käytännön vaikuttamiseen.

- Esimerkiksi nuoren asukkaan saadessa kaavamuutoksen eteensä kommentoitavaksi voi olla helpompaa jättää asia sikseen kuin perehtyä argumentoimaan suunnittelun ammattikielellä.

- Jos onnistumme pienellä arkielämän tasolla helpottamaan vaikuttamista, voi se merkitä tulevaisuudessa parempia edellytyksiä tasavertaiselle osallistumiselle, Kymäläinen uskoo.

Lähiön maine tulee usein ulkopuolelta

Huonomaineisten lähiöiden imagoa on yritetty parantaa erilaisilla kampanjoilla. Tietoisiin kaupunginosien kasvojen kohotuksiin Kymäläinen ei usko, vaan maineen ehostamisen tulisi tapahtua lyhyin askelin ruohonjuuritasolla.

- Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Resurssit tulisi sijoittaa asukkaista lähtevään vaikuttamiseen imagokampanjoiden sijaan.

- Median asenne lähiöasumiseen on myös kielteistä. Jos uutisoidaan vain alkoholismista ja rikoksista, on vaikea kehittää mielikuvaa viihtyisästä asuinalueesta.

Kymäläinen pitää lähiöiden mustamaalausta kuitenkin ulkopuolelta tulevana ilmiönä. Lähiöiden sisällä asuinolot nähdään useimmiten aivan toisessa valossa.

- Mielikuvat lähiöasumisen väliaikaisuudesta ja kurjuudesta ovat usein ulkopuolelta tulevia. Lähiöissä viihtyy paljon ihmisiä, jotka eivät käytännönkään syistä halua muuttaa pois.

Ennaltaehkäisyä slummiutumista vastaan

Euroopan lähiöissä tapahtuvista levottomuuksista Suomessa esiintyy vain pieniä lieveilmiöitä. Tukholmaa kauemmaksi ei kuitenkaan tarvitse mennä, kun lähiöiden ongelmat näkyvät päivittäisessä katukuvassa.

FT Päivi Kymäläinen

- Varoittavat esimerkit lähiöissämme kuitenkin antavat hyvän syyn reagoida ennaltaehkäisevästi, sillä mistään slummiutumisesta ei voida vielä puhua, Kymäläinen sanoo.

Varissuo tunnetaan yhtenä Suomen pahamaineisimmista asuinpaikoista, jota varjostavat kirjavat sosiaaliset ongelmat ja osittain epäonnistunut etnisten väestöryhmien integroiminen. Mielikuva ongelmalähiöstä on syvään juurtunut, mutta puheet slummista ovat liioittelua.

- Varissuosta puhutaan aivan liikaa ongelmalähiönä. Alueella tapahtuu myös paljon positiivisia toimintoja, se on asukas- ja asuntotyyppirakenteeltaan monipuolinen ja mainettaan parempi paikka asua, Kymäläinen vakuuttaa.

Sosiaalinen media on tulevaisuuden yhteisövaikuttaja

Lähiöissä on siirrytty kerhohuoneista, pihatalkoista ja grillikatoksien alta koteihin vaivattomampien yhteisömuotojen pariin. Verkon myötä asuinympäristöjen fyysisten rajojen merkitys on vähentynyt.

- Aktiivisimmat asukasyhtiöiden toimijat pitävät perinteistään kiinni, mutta nimettömänä pysyminen "tavisasukkaiden" keskuudessa on muuttanut yhteisöllisyysmuotoja.

Anonyymius voi tulevaisuudessa madaltaa kynnystä puuttua ongelmiin ja tuoda uusia ulottuvuuksia asukasvaikuttamiseen.

- Asumiseen liittyviä keskustelupalstoja on hyödynnetty jo kaupungin toimesta, mutta sosiaalisen median spesifioiminen esimerkiksi yksittäisiin taloyhtiöihin on tulevaisuutta, Kymäläinen ennustaa.

Teksti: Lauri Kurri
Kuvat: Jan-Erik Finnberg, Lauri Kurri

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 21.01.2010 12:38, päivitetty 21.01.2010 15:52