Vapaa-ajasta tuli statussymboli

Hiljattain valmistuneen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat elämänlaatuun ja itsensä toteuttamiseen liittyviä asioita aiempaa enemmän.

Sosiologisesta kulutus- ja elämäntapatutkimuksesta selviää, että vapaa-aika on entistä välttämättömämpi asia suomalaisille.

– Yhä pienempi osa suomalaisista kokee työn välttämättömyydeksi oman itsensä kannalta. Myös terveyden ja turvallisuuden merkitys on vähentynyt, aineiston keruusta ja tallennusprosessista vastannut taloussosiologian professori Pekka Räsänen kertoo.

Arvot ja asenteet ikäsidonnaisia

Räsäsen mukaan ikä erottelee suomalaisten arvostuksia selvästi sukupuolta enemmän.

– Alle 46-vuotiaat pitävät vapaa-aikaa tärkeämpänä kuin 61 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Tämä tuntuu luonnolliselta, kun otetaan huomioon, että valtaosa 60 ikävuoden ylittäneistä viettävät usein kiireettömiä eläkepäiviä.

Arkielämän välttämättömyyksiksi koetut asiat heijastelevat  Räsäsen mukaan yhteiskunnallista tilannetta.

– Terveyttä ei juurikaan osata arvostaa nuoremmissa ikäryhmissä, koska sairastuvuus lisääntyy iän myötä. Nuoret saattavat pitää lähes itsestäänselvyyksinä myös kansallista turvallisuutta ja taloudellista hyvinvointia, eivätkä siksi pidä niitä niin tärkeinä asioina kuin erilaisia konflikteja kokeneet vanhemmat sukupolvet.

Kohti perinteisiä arvoja

Räsänen pitää todennäköisenä, etteivät arvot muutu tulevaisuudessa merkittävästi keskimäärin tarkasteltuna, mutta eri väestöryhmien välillä arvostuksissa saattaa näkyä aiempaa suurempia eroja.

– Uskon, että palaamme perinteisiin arvoihin, kuten terveyden ja kansallisen turvallisuuden arvostamiseen. Se saattaa näkyä esimerkiksi avoimuutena ja toisaalta myös kriitisyyden lisääntymisenä kansainvälistymiskehitystä kohtaan.

Räsäsen mukaan työn kautta saaduilla lisäansioilla on tulevaisuudessa keskimäärin vähäisempi merkitys ihmisten onnellisuuden, arvostuksen ja tyytyväisyyden kannalta.

– Vapaa-ajan arvostus korostunee entisestään. Uskon, että ura- ja perheorientoituneet ihmiset erottuvat selkeämmin toisistaan. Siihen on kansantaloudelliset mahdollisuudet.

Vahvuutena monipuolinen aineisto

Suomi 2009 – kulutus ja elämäntapa -tutkimuksen aineisto mahdollistaa ajallisten vertailujen tekemisen. Se on jatkoa vuosien 1999 ja 2004 vastaaville kyselytutkimuksille.

– Nyt oravanpyörästä pyri-
tään irrottautumaan, profes-
sori Pekka Räsänen sanoo.

– Tutkimuksessa arvioitiin sitä, miten eri asioiden välttämättömyydeksi kokeminen on muuttunut Suomessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lisäksi siinä tarkasteltiin naisten ja miesten sekä eri-ikäisten suomalaisten asenteissa tapahtuneita eroja, Räsänen kertoo.

Räsäsen mukaan sosiaalitieteisessä tutkimuksessa ei ole aiemmin seurattu näin laajasti suomalaisten kulutusta ja elämäntapaa.

– Aineistot sisältävät kattavasti tietoa muun muassa yksilöiden tekemistä valinnoista arkielämän eri tilanteissa. Ne mahdollistavat monipuolisen sosiaalisen hyvä- ja huono-osaisuuden tarkastelun.

Postikyselynä toteutettuun tutkimukseen saatiin tiedot reilulta tuhannelta 18–74-vuotiaalta suomalaiselta. Aineisto kerättiin Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa syksyllä 2009 yhteistyössä Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sosiologian oppiaineiden kanssa.

Teksti: Aleksi Rajamäki
Kuvat: Adam Foster | Codefor, AR

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 24.02.2011 08:30, päivitetty 24.02.2011 16:00