Valelääkäri on helppo tunnistaa ennakolta

Opiskelija voi toimia joissakin lääkärin tehtävissä neljän vuoden opintojen jälkeen. Työnantaja voi vaivattomasti selvittää, onko työnhakijalla oikeus tohtorointiin.

Ympäri maata on viime aikoina paljastunut tapauksia, joissa henkilöt ovat toimineet lääkäreinä ilman vaadittavaa pätevyyttä. Ensimmäiseksi ilmitullut valelääkäri ei ollut suorittanut lainkaan lääketieteen alan opintoja. Muissa tapauksissa lääkärin työtä olivat tehneet opiskelijat, joilta oli puuttunut tarvittava määrä opintoja.

Joissakin uutisissa on hieman virheellisesti todettu, että lääkärinä työskennelleillä opiskelijoilla ei ole ollut tehtävään vaadittua kandidaatin tutkintoa. Opiskelijan oikeuden toimia tilapäisesti lääkärin tehtävässä ratkaisee kuitenkin opintojen vaihe, ei tutkinto.

- Neljän vuoden opinnoilla opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävässä erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Viiden vuoden suoritetut opinnot oikeuttavat työskentelemään terveyskeskuksessa, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani, professori Risto Huupponen.

Jos opiskelija aikoo toimia jonkin lääketieteen erikoisalan tehtävissä, pitää hänellä lisäksi olla suoritettuna tähän alaan kuuluvat opinnot.

Opiskelija työskentelee kokeneen lääkärin ohjauksessa

Lääkärinä tilapäisesti työskentelevällä opiskelijalla pitää olla aina ohjaajana laillistuksen omaava lääkäri. Päivystystehtävien valvonnasta on määrätty erikseen.

- Ohjaaja ei suinkaan esimerkiksi vahvista opiskelijan antamia hoito-ohjeita. Kokeneemman lääkärin tehtävänä on olla saatavilla ja tarkkailla opiskelijan toimintaa. Mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin on tietysti heti tartuttava, Huupponen sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupaviranomaisen, Valviran, verkkosivuilla on  tiedot opintovaatimuksista. Viranomainen pitää yllä myös yllä rekisteriä lääkärin tehtävään oikeutetuista henkilöistä.

- Rekisteriin kerätään suomalaisilta lääketieteen alan koulutusta antavilta tiedekunnilta tiedot myös opiskelijoista.

Korkeatasoinen koulutus varmistaa osaamisen

Huupponen ei usko, että valelääkäritapauksissa vaikuttaisi taustalla lääkäripula. Hänen mukaansa kyse on pikemminkin valitettavista yksittäistapauksista kuin järjestelmällisestä lepsuilusta rekrytointimenettelyssä.

- Yleisesti lääkäripula on terveyskeskuksissa helpottanut viime aikoina. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: maantieteellinen sijainti vaikuttaa edelleen työpaikan houkuttelevuuteen.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunta on omalta osaltaan vastannut lääkäripulaan tekemällä pitkäjänteistä koulutuksen kehittämistyötä.

Professori Risto Huupponen

- Kliinistä harjoittelua on hajautettu voimakkaasti yliopistosairaalasta maakuntien sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Näin opetusryhmät on saatu tarpeeksi pieniksi, jotta jokaisen opiskelijan ohjaamiseen jää riittävästi aikaa, Huupponen kertoo.

Turussa ollaan panostettu erityisesti potilaan kohtaamiseen, kokonaisvaltaiseen osaamiseen sekä teorian ja kliinisen harjoittelun kytkemiseen toisiinsa

- Opiskelijat kohtaavat oikeita potilaita heti koulutuksen alkuvaiheessa. Näin saadaan häivytettyä teorian ja käytännön välistä rajaa. Harjoittelu terveysasemilla antaa realistisen kuvan lääkärin työstä ja opettaa sitä monipuolista osaamista, jota ammatissa tarvitaan.

Tuomas Koivula

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 21.01.2010 09:24, päivitetty 21.01.2010 15:49