Turvattomuuden tunne poistetaan rahalla

Taantuman aikana turvallisuuspalvelujen kysyntä kasvaa, vaikka uhat eivät ole lisääntyneet.

Yksityiset turvallisuuspalvelut ovat menestystarina. Erilaisten vartioimis- ja turvasuojaustoimintaa tarjoavien yritysten liiketoiminnan kasvu on ollut tasaisen vauhdikasta 1990-luvun alun lama-ajasta alkaen. Alan suurimpien toimijoiden mukaan kysyntä on kasvanut erityisesti nykyisen talouden taantuman aikana.

- Turvallisuuspalvelujen kysyntä kasvoi voimakkaasti myös nousukaudella ennen taantumaa, huomauttaa projektitutkija Ville Lauttamäki Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Lauttamäki työskenteli vuonna 2006 hankkeessa, jossa syitä yksityisten turvallisuuspalvelujen kysynnän kasvuun pohdittiin yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosaston kanssa.

- Poliisi oli ihmeissään, koska heidän tilastojensa mukaan rikosten määrä ei ollut kasvanut.

Poliisipartio korvautui vartijalla

Palveluja ostivat entistä enemmän yritykset, mutta myös tavalliset kotitaloudet.

- Yksi hankkeen tuloksista oli, että yhteiskunnassa koettiin erilaisten uhkien ja rikollisuuden kasvaneen, vaikka näin ei ollut todellisuudessa tapahtunut. Esimerkiksi asuntomurtojen määrä oli ollut jo pitkään laskusuunnassa, Lauttamäki kertoo.

- Ei ole ihme, jos turvattomuu-
den tunne kasvaa värikkään
taantumauutisoinnin keskellä.
Juuri näitä hermoja, riskeihin
varautumista, kutittelevat esi-
merkiksi pankit lainaturva-
tuotteillaan, Ville Lauttamäki
sanoo.

Turvattomuuden tunteen lisääntymiseen on Lauttamäen mukaan saattanut vaikuttaa se, että poliisi on joutunut vähentämään partiointia määrärahojen supistuessa.

- Viranomaisen näköisten vartijoiden koetaan ehkä kasvattavan turvallisuutta julkisissa tiloissa, joissa poliiseja näkyy entistä vähemmän.

Verkottunut maailma lisää turvattomuuden tunnetta

Asiaa voi lähestyä myös filosofisemmin. Lauttamäki puhuu ihmisen taipumuksesta havainnoida ja kontrolloida ympäristönsä riskejä - ottaa maailma haltuun. Verkottuneessa maailmankylässä informaation määrää ei enää kyetä hallitsemaan, ja tämä tuottaa turvattomuuden tunteen.

- Mahdollista on, että tämä saa ihmiset ostamaan turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Epärealististen pelkojen lisääjänä toimii osaltaan median kasvava sensaatiohakuisuus. Saamme päivän aikana satamäärin muistutuksia mahdollisista riskeistä ja uhista.

Verkottunut maailma sisältää toki todellisiakin riskejä. Kun tietoverkkojen ohella esimerkiksi sähköverkot ovat kytköksissä toisiinsa, pienetkin yllättävät liikahdukset voivat aiheuttaa yllättäviä tapahtumia.

- Ennakoimaton tehopiikki vuonna 2006 muutamassa pohjoissaksalaisessa voimalassa aiheutti joidenkin sähköverkon osien automaattisen hätäsulun. Tämä johti dominovaikutukseen, joka pimensi suuren osan Länsi-Eurooppaa, Lauttamäki kertoo.

Turvallisuus ja erityisesti huoltovarmuuden käsite kiinnostaa Lauttamäkeä. Hän tekee puolustusministeriölle sotilaallisen huoltovarmuuden tulevaisuusselvitystä.

Turvallisuuteen liittyvien tilaustutkimusten määrä on ollut kasvussa viime vuosina tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksia ja selvityksiä turvallisuuden tulevaisuudesta on tehty yhteistyössä lähes kaikkien suomalaisten julkisen sektorin turvallisuusalan toimijoiden kanssa. EU-hankkeissa aihetta on tutkittu ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tulevaisuudentutkimus lähestyy turvallisuutta samalla tavalla kuin muitakin aiheita: keräämällä tietoa asiantuntijoilta, koostamalla näistä erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja tutkimalla, millä keinoin voitaisiin saavuttaa haluttu tulevaisuus.

- Tulevaisuudentutkimus on riskeihin varautumista sekä kestävän tulevaisuuden määrittelyä ja rakentamista - eli osaltaan myös turvattomuuden tunteen poistamista, Lauttamäki sanoo.

Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Daniel Zimmel, TK

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 04.02.2010 13:37, päivitetty 04.02.2010 18:06