Talviliikenne on asennekysymys

Liukkaan kelin kursseilla opitut autonkäsittelytaidot ulosmitataan nopeasti tositilanteessa. Talviliikennettä tulisikin lähestyä ajattelun ja ennakoinnin näkökulmasta.

Voisi kuvitella, että suomalaiset jos ketkä osaavat ajaa talviolosuhteissa. Näin ei kuitenkaan taida olla. Talvi on taas saanut autoilijoiden pasmat sekaisin, ja erityisesti Etelä-Suomen vilkasliikenteisillä teillä pelti rytisee jopa satojen onnettomuuksien päivätahdilla.

- Liukkaan kelin liikenne ei oikeastaan ole harjoiteltavissa oleva, helposti opittava taito. Pärjääminen talviliikenteessä kysyy koko liikennetilanteen hahmottamista, ja juuri siinä kohtaa asetelma usein pettää, liikennepsykologian tutkija Ari Katila Turun yliopistosta sanoo.

Talviliikenne vaatii sujuakseen ajattelua ja ennakointia. Kuljettajien helmasynti on keliin nähden liian suuri ajonopeus.

- Nopeuden säätely ja mukauttaminen keliolosuhteisiin on oikeastaan ainoa keino, millä talviliikenteessä selvitään. Pahimmat kolarisumat sattuvat, kun pysytellään totutussa nopeudessa, vaikka keli ympärillä muuttuu. Mutta kuten me autoilijat tiedämme, nopeuden pudottaminen tahtoo olla vaikeaa, Katila myöntää.

Kurssit eivät ole avain onneen

- Paras keino selvitä talviliikenteestä on pudottaa
nopeutta, Ari Katila muistuttaa.

Turun yliopiston psykologian oppiaineessa toimii professori Esko Keskisen johtama viisihenkinen liikennepsykologian tutkimusryhmä, joka on perustettu vuonna 1986. Tutkijat ovat mukana muun muassa autokouluopetusta uudistettaessa. Viimeksi suomalainen ajo-opetus uudistettiin 1989, nyt ollaan taas laatimassa uutta opetussuunnitelmaa.

Vuoden 1989 uudistuksessa ajo-opetukseen tuli mukaan liukkaan kelin kurssi. Opetusta suunniteltaessa tiedossa olivat norjalaisten kokemukset. Norjalaiset olivat ensimmäisiä, jotka sisällyttivät autokouluopetukseen liukkaan kelin kurssin.

- Norjalaiset havaitsivat, että kurssin käyneillä liukkaan kelin onnettomuudet lisääntyivät 20 prosentilla verrattuna kurssin käymättömiin. Tästä pääteltiin, että kurssilta oli saatu katteetonta itseluottamusta.

Suomessa harjoitukset suunniteltiinkin niin, ettei kurssilta poistuta itseluottamusta uhkuen. Ajo-opetusuudistuksen jälkeen tehtiin iso seurantatutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin 30 000 kuljettajaa, joista puolet oli käynyt vanhan mallisen autokoulun, puolet uuden, johon sisältyi liukkaan kelin harjoittelu. Havaittiin, että liukkaan kelin onnettomuudet eivät vähentyneet mutta eivät lisääntyneetkään.

- Nyt kun autokoulun opetussuunnitelmaa ollaan taas uudistamassa, mietitään, miten liukkaan kelin harjoituksia voitaisiin edelleen kehittää. Tarkoitus on vähentää harjoitusten painoarvoa ja lisätä oman ajamisen miettimistä. Kurssilaisille demonstroidaan fysiikan lakeja – esimerkiksi nopeuden vaikutusta jarrutusmatkoihin – eikä niinkään tarjota onnistumisen elämyksiä.

Kuolonkolareita eniten kesäkelillä

Liikennepsykologian tutkimusryhmässä tutkimus perustuu laajoihin tilastoaineistoihin ja kyselyihin. Ari Katilan tutkimuksissa keskeisenä lähdemateriaalina on kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien aineisto. Suomi on jaettu tutkijalautakuntiin, jotka käyvät läpi kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet. Tutkijalautakunnassa on poliisijäsen, tieasiantuntija, ajoneuvoasiantuntija, psykologi ja lääkärijäsen.

- Tutkijalautakunnan työstä syntyy kattava raportti, jossa on noin 500 muuttujaa liittyen esimerkiksi tietoihin ajoneuvosta, kelistä ja kuolinsyystä. Aineisto on ainutlaatuinen koko maailmassa, Katila sanoo.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tarkasteltaessa liukkaan kelin onnettomuudet ovat vähemmistössä.

- Vakavista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vain noin viidennes sattuu liukkaalla kelillä. Aiemmin määrä on ollut noin kolmannes, mutta viime vuosien leutojen talvien myötä luku on pudonnut. Tämän talven vaikutuksen näemme vasta myöhemmin.

Kehittyvä tekniikka vähentää onnettomuuksia

Oma osansa liukkaan kelin kuolonkolarien vähentymisellä on varmasti autojen kehittyvällä tekniikalla. Suomalainen autokanta uudistuu tunnetusti hitaasti, mutta esimerkiksi lukkiutumattomat abs-jarrut alkavat olla jo hyvin yleisiä.

- Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että abs-jarrut ovat vähentäneet onnettomuuksia kaikissa keleissä merkittävästi. Kielteisiä vaikutuksia ei ole havaittu. Uusissa autoissa myös kori suojaa matkustajia entistä paremmin. Yleistyvät ajonhallintajärjestelmät auttavat korjaamalla kuljettajan tekemiä virheitä, jolloin pitoa ei menetetä niin helposti, Ari Katila sanoo.

Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: Jef Nickerson, Jussi Matikainen, Steffe

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 02.02.2010 13:36, päivitetty 04.02.2010 18:06