Suunnistustaiturit tulevat taas

Linnuilla on käytössään kompassi, kartta ja kello, kun ne suuntaavat pohjoiseen pesimään.

Moni suomalainen odottaa taas tutun joutsenparin paluuta pesimäpuuhiin mökkijärvelleen. Kuinka linnut löytävät takaisin yhä uudelleen?

Laulujoutsenet tekevät ensimmäisen
muuttonsa emojensa kanssa. Sisä-
syntyinen ja opittu reittitietous
yhdistyvät.

– Linnuilla on oikeastaan samantyyppiset työkalut kuin ihmisillä: kartta, kompassi ja kello. Ne tietävät sijaintinsa, osaavat arvioida suunnan ja tarvittavan lentoajan, tutkija Mia Rönkä Turun yliopiston biologian laitokselta kertoo.

1960-luvulla linnuilta löydettiin ensimmäisen kerran magneettiaisti – voidaan puhua magneettisesta kompassista. Linnut tietävät, missä suunnassa maapallon magneettiset navat sijaitsevat. Näin ollen ne voivat suunnistaa magneettiaistin avulla. Suunnistamisen lisäksi magneettiaisti auttaa paikantamisessa.

– Magneettikenttä on eri puolilla maapalloa erilainen. Linnuilla on kyky aistia maanpinnan ja magneettikentän välinen kulma, joka muuttuu vaakasuorasta kohtisuoraksi siirryttäessä päiväntasaajalta navoille. Tätä tietoa ne käyttävät paikallistamiseen, Rönkä kertoo.

Magneettiaistin mahdollistavat linnun ylänokassa olevat rautapitoiset kudosmagneetit ja oikean silmän verkkokalvolla sijaitsevat kryptokromit eli värireseptorit, jotka vastaanottavat valoa tietyiltä sinisen ja vihreän aallonpituuksilta. Toistaiseksi magneettiaisti on löydetty jo yli 20 lintulajilta, ja on todennäköistä, että se on kaikilla linnuilla.

Aurinko ja tähdet apuna

Punarinta muuttaa Välimeren alueelle ja Afrikkaan
ilman emojensa apua. Muuttosuunta ja matkan
kesto on sille synnynnäinen tieto.

Muuttomatkallaan linnut eivät voi pelata yhden kortin varassa. Magneettikenttään saattaa tulla häiriö, mutta matkan jatkuminen ja kompassin toiminta on turvattava. Linnut käyttävätkin suunnistaessaan apuna myös tähtiä ja aurinkoa.

Auringon ja tähtien avulla linnut voivat päätellä, missä on pohjoinen. Niillä on myös kyky nähdä aurinko silloinkin, kun se on pilven takana. Tämä perustuu siihen, että linnut aistivat auringonvalon polarisaation. Auringosta ilmakehään siroava valo on polarisoitunutta. Se synnyttää polarisaatiokuvioita, joita ihminen ei paljain silmin havaitse, mutta joita monet eläimet käyttävät suunnistamiseen. Valo polarisoituu vähiten lähellä auringon suuntaa.

Lapintiira on ennätysmuuttaja. Se pesii napapiirin
pohjoispuolella ja lentää syksyllä eteläiselle
napa-alueelle.

Oman haasteensa suunnistukseen tuo se, että matkan varrella esimerkiksi tähtitaivas ja auringon rata taivaalla muuttuvat. Kompasseja on kalibroitava suhteessa toisiinsa.

– On tutkittu paljon sitä, kumpi on ensisijainen, magneettikompassi vai aurinko- ja tähtikompassi. Tästä ei ole vielä päästy täyteen selvyyteen, ja on mahdollista, että se vaihtelee lajeittain, Rönkä kertoo.

Tuulet tuovat tuttuja tuoksuja

Linnut käyttävät apunaan myös maamerkkejä, esimerkiksi vuorijonoja ja vesistöjä. Maamerkit ovat sitä tärkeämpiä, mitä lähempänä määräpäätä ollaan. Luultavasti joutsenen muistiin on piirtynyt sen kotijärven profiili. Sitä paitsi lintu ei ole pelkän näköaistin varassa.

FT Mia Rönkä väitteli 2008 ympäristö-
tekijöiden vaikutuksesta saaristolinnuston
runsauteen. Ekologisten vuorovaikutus-
suhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimus
on yksi Turun yliopiston tutkimuksen
vahvuusaloista.

– Viime aikoina on tutkittu paljon lintujen hajuaistia. Esimerkiksi merilinnuilla on havaittu olevan erittäin tarkka hajuaisti, mikä auttaa niitä paikantamisessa ja suunnistamisessa. Myös lajitoverien äänillä tai muilla tiettyihin elinympäristöihin liittyvillä äänillä on tärkeä merkitys levähdyspaikkojen ja pesimäalueiden hahmottamisessa.

On selvää, että osa muuttomatkoista myös epäonnistuu. Kaikki eivät koskaan pääse perille.

– Suunnistaminen on kuitenkin muuttolintujen tehtävä. On elämän ja kuoleman kysymys löytää hyvä talvialue ja ehtiä sopivalle pesimäalueelle ajoissa, Mia Rönkä sanoo.

Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: Nick Ford, Paul Flynn, Jose Sousa, Atli Harðarson, Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 14.04.2010 14:47, päivitetty 15.04.2010 17:36