Hammashoidon perusteet vaarassa unohtua

Suomalaiset ovat tippuneet Euroopan laiskimpien hampaidenharjaajien joukkoon, vaikka suuri osa suun sairauksista on ennaltaehkäistävissä harjaamalla hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä.

Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen professori Liisa Suominen-Taipale myöntää, että purukaluston omahoidossa on suomalaisilla parantamisen varaa.

− Omahoito pitää suunnitella yhdessä hammashoitohenkilökunnan kanssa, jos esimerkiksi oikeanlainen harjaus on päässyt unohtumaan tai sitä ei ole koskaan oppinut, hän sanoo.

− Hammaslääkärissä vaikka puolivuosittainkin käynti ei auta, jos harjaus ja lankaus eivät ole rutiineja. Erityisesti suomalaiset nuoret ja miehet ovat nykyään laiskoja harjaamaan hampaitaan.

Suominen-Taipale arvioi silti, että suomalaisten lasten ja nuorten suun terveys on suhteellisen hyvä. 1980- ja 90-lukujen mallimaavuosista on kuitenkin tultu alaspäin.

− Toisaalta hyvää ei ole varaa parantaa niin helposti. Yleisesti suomalaisten suun terveys on parantunut kymmenien vuosien ajan.Tästä huolimatta aikuisilla on edelleen runsaasti hoidon tarvetta.

Omat lusikat lapsille ja aikuisille

Pienellä lapsella on mahdollisuus täysin reiättömään ja terveeseen suuhun jopa loppuiäkseen.

− Jos selviää ilman kariesta nuoreen aikuisuuteen saakka, on mahdollista, että suu säilyy terveenä.

Suominen-Taipale huomauttaa, että nykylasten vanhemmat, jotka ovat itse lapsena saaneet valistusta sekä ennaltaehkäisevää hoitoa, pitävät suun ja hampaiden terveyttä niin itsestään selvänä asiana, että perusasioista saatetaan lipsua.

− Kaiken perusta on se, että hampaat pestään fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä, jolloin karies ei pääse kehittymään. Lapsen tuttia tai lusikkaa ei pidä myöskään pistää omaan suuhun, sillä kariesbakteeri saadaan yleensä äidiltä. Pari ensimmäistä elinvuotta ovat ratkaisevia.

Suomalaisten nuorten hampaita uhkaavat ravintotottumukset. Esimerkiksi makeat juomat ja makeiden välipalojen syöminen reikiinnyttävät hampaita.

− Vaikka lasten ja nuorten suun terveys on suhteellisen hyvä, voitaisiin sanoa, että yksikin reikä on liikaa, koska tauti on elintavoilla hankittu, Suominen-Taipale muistuttaa ja sanoo, että nuorten elintavoissa on koossa kaikki ainekset huonoon suun terveyteen.

Resurssipulassa turvaudutaan vanhoihin hyviin konsteihin

Hammaslääkäreiden määrä tulee Suomessa lähitulevaisuudessa vähenemään dramaattisesti. Eläkkeelle jää enemmän lääkäreitä kuin valmistuu.

− Seuraavan kymmenen vuoden aikana pulaa on tiedossa. Suun kokonaishoitoon ei kyetä, kun hoidosta tulee akuuttiperusteista.

Keski-ikäinen väestö, jolla hoidon tarvetta on, saattaa menettää hampaita, koska hammaslääkärin hoitoon ei pääse. Lasten ja nuorten osalta resurssipula tarkoittaa sitä, että suun sairauksia saadaan turhaan, kun varhainen puuttuminen jää tekemättä.

− Ei ole hyvä, jos nuoret oppivat nyt kulttuurin, että hoitoa saa vain akuuttiongelmiin ja aina saa jonottaa. Tarkastuksissa suun sairaudet havaitaan ajoissa.

Hammashoidon resurssien yhä vähentyessä ihmiset saattavat myös joutua eriarvoiseen asemaan, kun paikkakunnasta riippuen hammashoitoa tarjotaan eri tavalla.

− Terveyskeskuksissa ei yksinkertaisesti välttämättä ole tekijöitä.

Liisa Suominen-Taipale muistuttaa perus-
asioiden tärkeydestä suun terveydessä.

Suomalaisten suiden tulevaisuuden kannalta resurssipulan keskellä positiivinen uutinen on viime vuonna voimaan astunut asetus, jolla pyritään tarttumaan hammashoitoon ennaltaehkäisevästi.

− Kutsumme sitä neuvola-asetukseksi. Asetuksessa sanotaan, että lapsille ja nuorille pitää järjestää säännöllisiä määräaikaistarkastuksia, millä pyritään varhaiseen puuttumiseen. Tämä on kuntien itsenäisen hammashoidon ohjauksen välivuosien jälkeen paluuta vanhaan, kun kouluissakin purskuteltiin fluoria lääkintöhallituksen ohjeistuksesta.

Taru Suhonen

kuvat: TS, FL4Y

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 14.04.2010 15:45, päivitetty 15.04.2010 17:25