Siedätyshoito tehoaa siitepölyallergiaan

Kolmen vuoden siedätyshoito saattaa viedä allergiaoireet kokonaan. Kotikutoinen "siedätys" sen sijaan kannattaa unohtaa kokonaan.

Siitepölykausi on jälleen saanut sadat tuhannet suomalaiset antihistamiinikoukkuun. Vaihtoehdon lääkkeille, nenäsumutteille ja silmätipoille tarjoaa siedätyshoito, jota on annettu ja tutkittu hyvin pitkään.

– Ensimmäiset julkaistut siedätyshoidot annettiin Englannissa sata vuotta sitten, Turun yliopiston kliinisen allergologian professori, ylilääkäri Johannes Savolainen kertoo.

Siedätyshoitoon verrattuna antihistamiinit ja paikalliskortisonit ovatkin uusia tulokkaita. Paikalliskortisonit tulivat markkinoille 70-luvulla ja yleistyivät 80-luvulla. Ensimmäinen väsyttämätön antihistamiini tuli apteekkeihin vasta vuonna 1985.

Tehokkaiden lääkkeiden yleistyttyä siedätyshoito jäi hetkeksi taka-alalle.

– Siedätyshoidot saivat uutta pontta kun tutkimuksilla selvitettiin, että hoidolla saadaan korjattua allergian aiheuttama immuunijärjestelmän vinoutuminen. Toisin kuin siedätyshoito, lääkehoito ei korjaa immunologiaa, joten lääkitystä joudutaan jatkamaan vuodesta toiseen.

Kolmen vuoden hoitojakso

Uutteet ovat siistissä järjestyksessä
TYKSin allergiayksikön jääkaapissa.

Siedätyshoitoa käytetään erityisesti koivun ja heinän aiheuttamien allergiaoireiden hoitoon. Hoidoista noin puolet annetaan koivuallergiaan ja 40 prosenttia heinäallergiaan. Potilaalle annetaan injektioruiskeena uutetta, jonka raaka-aine kerätään yhdysvaltalaisilta koivu- tai timoteipelloilta. Valmis uute on biologisesti ja immunologisesti testattu, ja se on rekisteröity lääkevalmisteeksi. Uutteet maksaa hoitava sairaala, ja potilaan kukkarolta veloitetaan vain poliklinikkakäynnit.

Käyntejä tulee kolmivuotisen hoidon aikana 50. Koivusiedätys on aloitettava viimeistään tammikuussa ja heinäsiedätys helmikuussa, jotta ennen oireilukautta saavutetaan oikea ylläpitoannostus.

Piikkikammoisille vaihtoehdon pistoksille tarjoaa kielenalustabletti. Se on toistaiseksi saatavilla vain heinäallergian siedätykseen, ja kustannukset tulevat kokonaan potilaan itsensä maksettaviksi.

– Siedätyshoidon alaikäraja on viisi vuotta, yläikärajaa ei ole. Ennen hoidon aloittamista allergia todennetaan verikokeilla tai ihotesteillä. Lisäksi tietyt perussairaudet tai lääkitykset – esimerkiksi betasalpaajien käyttö – voivat estää siedätyshoidon.

Hoitojen teho on hyvä

Koivusiedätyksestä hyötyy 85–90 prosenttia. Puolelta hoidetuista oireet häviävät kokonaan. Hoito ei välttämättä tepsi ikuisesti, vaikka se oireet kadottaisikin.

– Suomessa on käynnissä al-
lergioiden vähentämiseen pyr-
kivä kansallinen allergiaohjel-
ma 2008–2018. Siedätyshoi-
to on nähdäkseni ohjelman
ainoa hoitomuoto, jolle on
olemassa riittävä tieteellinen
näyttö, professori Johannes
Savolainen sanoo.

– Tutkimustiedon valossa voidaan puhua kuuden vuoden oireettomuudesta, mutta käytännössä tunnetaan tapauksia, joissa siedätyshoito on annettu 70-luvulla ja allergiaoireet ovat pysyneet poissa siitä lähtien.

Hoidon aloittamisesta seuraa paikallisia ihopistosreaktioita. Myöhäisreaktiona saattaa ilmestyä paukamia, jotka voivat olla kutiavia tai kipeitä.

– Immunologinen reaktio todennäköisesti tarvitaan, jotta hoito olisi tehokasta. Vaaralliset yleisreaktiot ovat hyvin harvinaisia, mutta niihin on totta kai aina varauduttu.

Hoitamaton siitepölyallergia lisää astmariskiä

Heinä- tai koivuallergiaa kannattaa hoitaa aktiivisesti. Lääkkeiden ottamatta jättäminen ja oireista urhoollisesti kärsiminen ei siedätä siitepölylle.

– Se vain pahentaa tilannetta. Allerginen nuha ja allerginen astma ovat oikeastaan samaa tautia. Jos yläilmateissä on allerginen limakalvotulehdus, se on potentiaalisesti koko matkalla keuhkoihin asti. Voimakas tulehdusreaktio edesauttaa astman kehittymistä alempiin ilmateihin. Eli jos jättää lääkkeet ottamatta ja antaa tulehduksen hengitysteissä velloa, on suurella todennäköisyydellä hankkimassa itselleen astmaa, Savolainen varoittaa.

Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: MissionControl, Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 10.06.2010 10:39, päivitetty 10.06.2010 15:47