Rikossovittelu on empatian oppitunti

Rikoksentekijä ja uhri keskustelevat pahoinpitelystä ja sen herättämistä tunteista. Lopuksi asia sovitaan. Kuulostaa ruusuiselta, mutta toimii.

Suomessa rikosasioiden nykymuotoinen sovittelu alkoi 1980-luvulla. Sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen.

Sovittelussa uhri ja tekijä yleensä kohtaavat ja käsittelevät tapahtunutta rikosta keskustelemalla. Tarkoituksena ei ole ratkaista asian rikosoikeudellista puolta, vaikka sovittelu voikin lieventää mahdollista rangaistusta.

- Käytännössä sovittelun kohteena ovat korostuneesti lievät ja nuorten tekemät rikokset, kertoo tutkija, OTT Henrik Elonheimo, joka selvitti tuoreessa väitöskirjassaan nuorisorikollisuuden taustatekijöitä ja rikosten sovittelua.

Vähän käytetty menetelmä

Vuonna 2008 sovitteluun tuli koko maassa yhteensä noin 11 000 tapausta, joka vastaa noin kahta prosenttia kaikista rikoslakirikoksista.

- Vaikka sovitteluun ohjattujen juttujen määrä onkin vähitellen kasvanut, menetelmällä on edelleen varsin marginaalinen asema rikosoikeusjärjestelmässämme, Elonheimo kertoo.

Täysimittainen oikeusprosessi, vankeudesta puhumattakaan, tulee veronmaksajille kalliiksi.

- Tutkimusten mukaan sovittelu on niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin arvioituna järkevää toimintaa. Tämä koskee yleisemminkin kriminaalipolitiikkaa, joka ei painota rankaisemista vaan varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä, Elonheimo painottaa.

Tapaamisissa toteutuu draaman kaari

Elonheimo havainnoi väitöstutkimustaan varten kuuttatoista sovittelutapausta. Useimmiten osapuolet kohtasivat ja saivat aikaan sopimuksen.

- Asianosaiset saivat ilmaista itseään vapaasti, heitä kuunneltiin ja he ymmärsivät mitä sovittelussa puhuttiin ja sovittiin.

- Tyypillisesti uhrit olivat aluksi jännittyneitä ja vihaisia, mutta sovinnollinen puhe lisääntyi loppua kohti, kun he olivat purkaneet tunteitaan ja saaneet tietoa teosta ja tekijän motiiveista, Elonheimo sanoo.

Myös rikoksentekijät saivat osallistua keskusteluun korvaussummista ja maksuaikatauluista. Sopimukset olivat Elonheimon mukaan realistisia ja toteuttamiskelpoisia.

- Rikoksentekijät saivat osallistua sovitteluun vapaaehtoisesti ja tasavertaisina keskustelukumppaneina. Tämä lisäsi heidän yhteistyöhalukkuuttaan. Usein tekijä myös katui tekoaan, Elonheimo sanoo.

Myös vakavien rikosten sovittelua suositellaan

Sovittelu on nk. restoratiivista eli korjaavaa oikeutta, joka korostaa dialogiin perustuvaa prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta.

- Sovittelu tapahtuu käytännössä harvoin
tietyn mallin mukaan - jokainen tapaus on
erilainen. Toimintaa ohjaavat asenteet,
työtavat ja tottumukset, tutkija Henrik
Elonheimo sanoo.

Asianosaiset kohtaavat, keskustelevat avoimesti, "tuulettavat" tunteitaan ja päätyvät luoviin ratkaisuihin, joihin kaikki ovat tyytyväisiä. Menettelyn aikana osapuolet ovat alkaneet ymmärtää toisiaan paremmin ja jopa ystävystyneet.

Suomessa tehdyissä tutkimuksissa sovittelun tuloksiin suhtaudutaan kuitenkin hieman pidättyväisemmin.

- Keskustelu restoratiivisesta oikeudesta on ylipäätään käynnistynyt meillä hitaasti. Tietoisuus ja mielenkiinto menetelmää kohtaan on kuitenkin lisääntynyt muun muassa Suomen sovittelufoorumin  perustamisen ansiosta. Sovittelua pidetään vähintäänkin lupaavana menetelmänä oikeudenkäyntiin verrattuna, Elonheimo toteaa.

Elonheimon mukaan vaikuttaa siltä, että mitä enemmän sovittelua tutkitaan, sitä rohkeampia suosituksia voidaan antaa.

- Nyt tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu etenkin vakavien rikosten sovitteluun, vaikka esimerkiksi lähisuhdeväkivallan sovittelu on kohdannut suurta poliittista vastustusta. Lisäksi sovittelun yhteyttä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin pitäisi vahvistaa rikoksentekijöiden moninaisten taustaongelmien takia.

Lue lisää Elonheimon tutkimuksesta: Neljännes nuorista rötöstelee

Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: DailyPic, Vesa-Matti Väärä

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 28.04.2010 12:10, päivitetty 29.04.2010 13:46