Tietoa verkkolehdestä
Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Asiantuntija
Sisältö
Tutustu myös näihin
Pörssiyrityksen johto uusiutuu hitaasti
Kun suuryritys rekrytoi jäseniä hallitukseensa, tulee useimmiten valituksi miespuolinen, jo kannuksensa hankkinut hallitushai. Miksi näin, akatemiaprofessori Anne Kovalainen?
‒ Oikeiden henkilöiden rekrytoiminen yritysten ylimpiin johtotehtäviin on varsin haasteellista. Vielä haasteellisempaa on valita pitkäjänteiseen ja vaativaan strategiseen työhön sitoutuvia asiantuntijoita yritysten hallituksiin, Anne Kovalainen pohtii.
Kovalaisen mukaan ihannetapauksessa hallituksen jäsenten asiantuntemukset täydentävät toisiaan. Hän muistuttaa, että niin talouselämästä kuin yliopistoista löytyisi paljon osaamista yritysten käyttöön.
‒ Naisten vähäinen määrä yritysten hallituksissa kertoo osaltaan siitä, että tätä olemassaolevaa osaamispotentiaalia ei riittävässä määrin osata hyödyntää. Talouselämän eliitin rekrytointipohja laajenee varsin hitaasti.Taloudellinen valta on vielä varsin keskittynyttä ja miesvaltaista.
Johtotehtävien vastuut eivät jakaudu tasaisesti
Millaista on suomalainen valta? Tutkimusohjelman raporttijulkistus 23.4.
Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelman arviointiraportti julkistetaan maanantaina 23.4. Suomen Akatemian järjestämässä tilaisuudessa. Akatemiaprofessori Anne Kovalainen on toiminut muun muassa tämän suomalaista valtaa käsitelleen tutkimusohjelman ohjelmaryhmän puheenjohtajana ja on avaamassa tilaisuutta, jossa suomalaisesta vallasta ovat keskustelemassa muun muassa professori Raimo Väyrynen, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, professori Teijo Teivainen, kansanedustaja Pertti Salolainen ja professori Marja Keränen.
>> Lisätietoja tilaisuudesta Suomen Akatemian verkkosivuilta
Viime vuosina naisten osuus suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa on jonkin verran kasvanut. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan 85 prosentilla pörssiyrityksistä on naisia hallituksissaan vuonna 2012.
Kovalaisen mukaan vuonna 2003 suomalaisissa pörssiyrityksissä käyttöön otettu hallinnointikoodi ja sen tarkentaminen vuonna 2008 ovat vaikuttaneet naisten määrän kasvuun. Suomi oli ensimmäinen maa, joka otti hallinnointikoodin käyttöön.
‒ Koodi ei sisällä sanktioita siitä poikkeamisesta, mutta velvoittaa selittämään syyt poikkeavaan menettelyyn. Suomessa se on tuonut naisia pörssiyritysten johtoryhmien lisäksi myös hallituksiin.
Kovalaisen mukaan kasvu on kuitenkin ollut melko tahmeaa, jos naisten määrää yritysten hallituksissa suhteutetaan naisten määrään talouden erityyppisissä johtotehtävissä.
‒ Vaikka muutosta myönteiseen on tapahtunut, eivät yritysten johtotehtävien vastuut jakaudu tasaisesti naisten ja miesten kesken. Vähiten naisia on liiketoimintojen johdossa, eniten henkilöstöhallinnossa. Tehtäväkenttien eriytyminen sukupuolten mukaan selittää osittain sekä naisten hidasta nousua yritysten ylimpään johtoon että talouselämän eliitin miesvaltaisuutta.
Uusiutuminen vaatii laajaa rekrytointipohjaa
Millaiset yritykset eivät sitten valitse naisia hallituksiinsa? Kovalaisen mukaan useimmiten kyse on pienistä, nopeasti kasvaneista ja vastikään listautuneista yhtiöistä.
‒ Sen sijaan valtion omistuksella on merkitystä sukupuolten tasa-arvon osalta hallituspaikkojen jakautumisessa, sillä valtioneuvosto teki asiassa periaatepäätöksen jo 2004. Valtion enemmistöomistuksessa olevissa pörssiyhtiöissä naisten osuus onkin noin 39 prosenttia ja kokonaan valtio-omisteissa yrityksissä naisten osuus hallituksissa oli 45 prosenttia.
Entäpä sitten kiintiölainsäädännön asema sukupuolten tasa-arvon toteuttajana yritysten päättävissä elimissä, kuten hallituksissa? Akatemiaprofessori Kovalainen toteaa, että esimerkiksi Norjassa kokemukset kiintiölainsäädännöstä ovat vielä osin tutkimusarvioinnin kohteena, mutta heti lainsäädännön käyttöönoton jälkeen hallituspaikat keskittyivät harvoille naisille, mikä ei ollut lainsäädännön hengen mukainen tarkoitus.
Akatemiaprofessori Anne Kovalainen
‒ Hyvien ja huonojen päätösten teko ei ole sukupuolesta kiinni, mutta talouselämän uusiutuminen ja menestys globaalissa kilpailussa on paljolti riippuvaista koulutetuista ja pätevistä päätöksentekijöistä. Keskeistä on varmistaa riittävän laaja ja monipuolinen koulutus- ja rekrytointipohja parhaiden päätöksentekijöiden löytymiseksi. Riittävän laaja-alaista koulutusta voidaan tarjota vain vahvoissa tiedeyliopistoissa.
Anne Kovalainen on Suomen Akatemian Minna Canth -akatemiaprofessori. Hän on toiminut vierailevana tutkijana muun muassa Stanfordin yliopistossa ja on parhaillaan vierailevana tutkijana London School of Economics and Political Sciencessa. Kovalainen tutkii tasa-arvoa ja taloutta sukupuolten näkökulmasta globaalissa taloudessa. Turun kauppakorkeakoulussa Kovalainen toimii johtamisen ja organisoinnin professorina.
Taru Suhonen
Kuvat: Aleksi Rajamäki, spurlos, FMG2008, thephotographymuse
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.
