Tietoa verkkolehdestä
Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Asiantuntija
Sisältö
Tutustu myös näihin
Osuustoiminta on sosiaalista yrittäjyyttä
Arvot, vastuu ja osaaminen kuuluvat asioihin, joita osuuskunnissa jaetaan. Professori Pia Arenius muistuttaa, että voittojakin tavoitellaan mutta ei välttämättä maksimoida.
YK on nimennyt vuoden 2012 osuustoiminnan vuodeksi. Tavoitteena on vahvistaa osuustoimintaa ja lisätä tietoisuutta sen kansainvälisestä laajuudesta. YK:n määrittelyn mukaan osuustoimintayrityksen omistavat sen jäsenet, joille osuuskuntien tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja.
Päätöksenteko perustuu osuuskunnissa demokratiaan. Johtamisen ja organisoinnin professori Pia Areniuksen mielestä osuustoiminnan parhaat ominaisuudet liittyvätkin yhteiseen tekemiseen.
‒ Yleensä osuuskunnan perustaa ryhmä ihmisiä, jotka harjoittavat samantyyppistä tai täydentävää toimintaa. Tärkeitä ovat osuuskunnan muiden jäsenten tarjoama tuki ja turva. Kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea yrityksen pyörittämisestä, vaan työtä ja rooleja voidaan antaa ja ottaa luontevasti. Osuuskunta voikin toimia itseohjautuvasti.
Osuustoiminnasta ratkaisuja globaaleihin ongelmiin?
Teemavuoden kansallisen toimikunnan mukaan Suomesta puhutaan usein maailman osuustoiminnallisimpana maana, jos mittarina käytetään osuuskuntien liikevaihtoja, jäsenmääriä ja työllistävyyttä suhteessa maan kokoon.
Yleisesti osuustoiminnan nähdään vaikuttaneen suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen ja modernisaatioon. Turun yliopistossa väitelleen Martti Puhakan kansatieteen väitöstutkimuksen mukaan teollistuneessa Euroopassa osuustoimintaa kehitettiin korjaamaan markkinavoimien voimistumisen ja teollisuuden kehittymisen synnyttämiä ongelmia.
Martti Puhakka esittää, että nykypäivänä kohdataan samansuuntaisia epäkohtia ‒ sillä erotuksella, että nyt ongelmat ovat globaaleja. Väitöskirja kertoo Puhakan mukaan osaltaan, että toivottomiltakin näyttäviin ongelmiin on löydetty toimivia ratkaisuja. Väittelijä toivoo tutkimuksen kannustavan nykyihmisiä luovaan ajatteluun ratkaisujen löytämiseksi oman aikamme ongelmiin.
Rukoile ja työtä tee. Onni Puhakan kehitys innovaattorista oman tien kulkijaksi -niminen väitöskirja on julkaistu myös Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa osoitteessa http://www.doria.fi/handle/10024/72568.
Positiivisten ominaisuuksiensa vuoksi osuustoiminta nähdään teemavuonna yhtenä keinona helpottaa toimeentulon hankkimista erityisesti köyhissä maissa.
‒ Osuuskunta on helppo perustaa eikä vaadi pääomaa. Riskit ovat yhteiset, Arenius summaa osuustoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia.
Joustava toimintamuoto luoville aloille
Areniuksen mukaan osuuskunnan jäseniä yhdistää usein samansuuntainen suhtautuminen maailmaan, työntekoon ja yhteiskuntaan.
‒ Pienemmissä osuuskunnissa on esimerkiksi paljon sosiaalisia yrityksiä, joiden tavoitteena on paneutua tiettyyn yhteiskunnalliseen ongelmaan ja tehdä sen verran voittoa, että toiminta on kannattavaa.
Professori toteaa osuustoiminnan sopivan hyvin osaamispohjaiseen yrittäjyyteen. Esimerkiksi luovilla aloilla osuuskunnan perustaminen tuntuu hänen mukaansa olevan trendi.
‒ Luovilla aloilla työskentelevät eivät jostain syystä useinkaan tunnustaudu yrittäjiksi, vaan he ovat freelancereita ja vapaita taiteilijoita.
Arenius valottaa, että akateemisen määritelmän mukaan kyseessä on kuitenkin yrittäjyys silloin, kun otetaan riski ja myydään omaa osaamista.
‒ Osallistumalla osuustoimintaan halutaan ehkä brändätä omaa ammatillista minää. Toisaalta osuustoiminta voi mahdollistaa muita yritysmuotoja joustavammin monista lähteistä muodostuvan tulovirran. Osuuskuntia voidaan perustaa myös helpottamaan laskutusta ja yhteismarkkinointia.
Isot osuuskunnat kotonaan kvartaalitaloudessa
Pia Arenius
Teemavuodella halutaan osoittaa, kuinka taloudellisestikin merkittävästä ilmiöstä osuustoiminnassa on kyse. On arvioitu, että maailman väestöstä miljardi ihmistä kuuluu johonkin osuuskuntaan. Suomessa osuuskuntiin kuuluu jopa yhdeksän aikuista kymmenestä.
Arenius korostaa, että vaikka osuustoiminta on yksi yrittäjyyden muodoista, eroavat pienet ja suuret osuuskunnat toisistaan melko paljon.
‒ Suuret osuuskunnat toimivat kuten osakeyhtiöt ja tavoittelevat voittoa samaan tapaan. Se missä ne eroavat pörssiyrityksistä, on pitkäjänteisyys. Lyhyen aikavälin voittoja ei maksimoida, vaan niillä pystytään tekemään isoja investointeja. Osuuskunnat ovat kiinnostuneita siitä, millaisia palveluja niiden jäsenet haluavat käyttää ja millaista lisäarvoa heille voidaan tuottaa.
Taru Suhonen
kuvat: lumaxart, lostintheredwoods, marfis75
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.
