Nuorten kieli muuttuu

Yleisönosaston kirjoituksista saattaa aina silloin tällöin lukea kirjoituksia nuorten kielen rapistumisesta ja köyhtymisestä. Köyhtyykö nuorison kieli, suomen kielen dosentti Kari Nahkola?

- Nuorten kieli ei köyhdy eikä myöskään rikastu, vaan muuttuu, painottaa Nahkola.

Köyhtymisen Nahkola kertoo liittyvän kielen kuolemiseen.

- Kieli on köyhtynyttä silloin, kun sitä ei enää voida käyttää kaikista asioista puhumiseen, sanoo Nahkola.

Kielen muuttuminen sen sijaan on kielelle ominainen piirre. Kieli muuttuu joka sukupolvessa ja vanhempien sukupolvien puhuma kieli eroaa aina nuorempien puhumasta.

Jokainen uusi sukupolvi muokkaa kieltä ja luo oman erityisen kielensä. Uusi sukupolvi keksii uusia sanoja ja uusia ääntämystapoja tai lainaa sanoja toisista kielistä. Kieli on myös nuorisokulttuurien tärkeä osa.

- Nuorten puhuma kieli eroaa aikuisten käyttämästä kielestä enemmän kuin koskaan ennen. Jopa siinä määrin, että aikuiset eivät aina ymmärrä nuorten käyttämien sanojen merkitystä, kertoo Nahkola.

Nuorten kielessä on eroja myös nuorisokulttuurin sisällä. Kieli on lohkoutunut alakulttuureiden mukaisesti siten, että ikätoverinkin voi olla vaikea ymmärtää toiseen alakulttuuriin kuuluvan kieltä. Nuorten kielessä on myös paljon sanoja tai ilmauksia, joista luovutaan aikuisuuden myötä.

Viestintää verkkokielellä

Yhteiskunta on kokenut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia ja myös viestintä on muuttunut. Yhteiskunnan muutos on synnyttänyt kokonaan uuden viestinnän lajin, jota Nahkola kutsuu sähkötekstiksi. Sähköteksti eli verkkokieli on kirjallisen viestinnän ja puheviestinnän välimuoto.

- Sähköteksti on oma kielensä, jonka säännöt ovat vasta hahmottumassa, kertoo Nahkola.

Verkkokielelle tyypillisiä ovat muun muassa hymiöt, joita käytetään ilmaisemaan tunnetiloja.

- Hymiöt ovat jännittävä ilmiö, sillä ne ovat täysin vieraita suomen kielelle, sanoo Nahkola.

Hymiöt muistuttavat kiinalaista kirjoitustapaa, jossa yksi kuva tai merkki tarkoittaa useita sanoja. Hymiöllä voidaan kertoa muun muassa, että on iloinen tai surullinen, hämillään tai vihainen.

Tulevaisuudessa verkkokielen käytön lisääntyessä siitä voi siirtyä piirteitä kirjakieleen. Tällöin verkkoviestinnän väljempi säädöstö voi vaikuttaa muun muassa siihen, aloitetaanko lause aina isolla alkukirjaimella tai onko sanat erotettava toisistaan. Nahkolan mukaan verkkokielessä voidaan esimerkiksi kirjoittaa kaikki pienillä kirjaimilla. Tehokkuutta tavoitellaan kirjoittamalla sanat peräkkäin ilman välilyöntejä ja kirjoittamalla jokaisen sanan ensimmäinen kirjain isolla kirjaimella.

Kirjakielen käyttö on Nahkolan mukaan vähentynyt verkkokielen käytön lisääntyessä ja uusien viestintätapojen myötä. Tämän seurauksena nuoret eivät hallitse kirjakielen sääntöjä yhtä hyvin kuin ennen. Nahkolan mukaan kirjakielen heikko hallinta näkyy muun muassa ylioppilaskokeiden tuloksissa.

Kieli muuttuu ja kehittyy

Kirjoitetut kielet muuttuvat ja kehittyvät sukupolvien vaihtuessa. Myös muiden kielten vaikutus muuttaa kieltä. Kielen muuttuminen on osa kielen normaalia kehitystä. Suomen kieli on nuorena kirjoitettuna kielenä käynyt läpi useita muutoksia.

Muutokset tai lainasanat eivät kuitenkaan uhkaa suomen kieltä. Kielet ovat aina saaneet vaikutteita toisistaan ja uusia lainasanoja tulee suomeen jatkossakin. Ainoa todellinen uhka kielelle on Nahkolan mukaan se, ettei sitä käytetä.

- Kun yliopiston tenttikirjat ovat englanninkielisiä tai luentojen kielenä on englanti, suomen kielen käytettävyys vaarantuu, toteaa Nahkola.

Sanna Kollanen

Julkaistu 11.9.2008

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 11.09.2008 13:04, päivitetty 11.09.2008 19:18