Mitä kuuluu, kuluttaja?

Suomalaiskuluttajien luottamus talouteen on huipussaan, mutta eriarvoistuvassa yhteiskunnassa keskimääräistykset kertovat entistä vähemmän.

Tilastokeskus uutisoi elokuun lopussa suomalaiskuluttajien luottamuksen talouteen olevan huipussaan. Yhtä vahvaksi luottamus on kuukausittaisessa kuluttajabarometrissa mitattu ainoastaan vuoden 2000 alussa.

– Markkinat toimivat odotusten pohjalta. Korkea luottamus on yrityksille positiivinen signaali, ne alkavat taas myydä tuotteita ja palveluita ponnekkaammin. On muistettava, että bruttokansantuotteestamme noin puolet muodostuu yksityisestä kulutuksesta, taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta sanoo.

Media sai suomalaiset varpailleen

Räsänen uskoo kuluttajien poikkeuksellisen vahvan luottamuksen selittyvän sillä, että taantumasta varoiteltiin mediassa todella paljon, mutta siitä tuli matalampi kuin odotettiin. Huono taloustilanne ei koskettanutkaan niin monen henkilökohtaista elämää kuin etukäteen pelättiin. Kuluttaja katsoo tulevaisuutta omasta odotushorisontistaan käsin, ja kaikkein eniten arvioihin vaikuttaa oma ja läheisten tilanne.

– Tyypillisesti luottamus laskee viiveellä taloustilanteen huonontuessa ja toisaalta ottaa varaslähdön jo hieman ennen kuin taloustilanne tosiasiallisesti parantuu.

Elokuun kuluttajabarometri perustuu 1 420 suomalaisen haastatteluun. Professori arvioi, että sillä kyllä saadaan keskimääräinen kuva, mutta paljon mielenkiintoista jää pimentoon.

Korttipeliä. – Muovirahan aikakaudella koti-
talouksien taloussuunnittelu on yhä tärke-
ämpää. En peräänkuuluta 40-lukulaista
valistusta, mutta hyvä olisi, jos jokainen
osaisi edes laskea luoton todellisen vuosi-
koron, Pekka Räsänen sanoo.

– Tuloerot yhteiskunnassamme kasvavat. Ja mitä enemmän yhteiskunnassa on epätasa-arvoa, sitä huonommin keskimääräistykset kuvaavat tosiasiallista tilannetta.

Eletäänpä velaksi!

Taloussosiologi kiinnittää huomionsa velkaantumisasteen nousuun. Suomalaiset ovat yhä pohjoismaisittain tarkastellen vähävelkaisia, mutta velkaantumisaste on noussut nopeasti kymmenessä vuodessa. Ennen kaikkea on muuttunut asenne lainan ottamiseen. Se koetaan yhä pienemmäksi riskiksi myös nuorten keskuudessa. Muovikorttien maailmassa suhde rahaan muuttuu.

– Kuluttajat hankkivat liittymäpaketteja ja kuntosalijäsenyyksiä. Meillä on yhä enemmän rahaliikennettä, joka ei perustu omistamiseen, vaan käytöstä maksamiseen.

Velaksi elämisestä on tullut yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää. Tämä näkyy esimerkiksi pikavippibisneksen kukoistamisessa tai toisaalta muuttuneessa suhtautumisessa asuntolainoihin.

– Väitän, että ennen asuntovelallinen pystyi mielessään näkemään sen hetken, kun laina on maksettu. Nyt 60-vuotiaille tarjotaan 50 vuoden asuntolainoja, Räsänen havainnollistaa.

Luottoyhteiskunnassa kuluttajat ovat näennäisesti entistä tasa-arvoisempia.

– Kuka tahansa opiskelija voi ostaa luotolla Louis Vuittonin laukun. Mutta todellisuus liikkuu toiseen suuntaan, kun katsotaan kuluttajien realistisia taloudellisia mahdollisuuksia.

Keskiluokkaista luksusta

Taloustilanteen parantuessa julkisuudessa on puhuttu paljon luksustuotteiden uudesta tulemisesta. Mainospuheissa korostuu yksilöllisyys. Räsäsen mukaan tilanne on paradoksaalinen, koska tuotteet ja palvelut tosiasiallisesti ovat yhä standardoidumpia.

– Tämä on nykykuluttajan dilemma – tee yksilöllinen luksuspakettimatka!

Tutkijan mukaan keskustelussa onkin pohjimmiltaan kyse keskiluokkaisten kuluttajien kosiskelusta.

– Miksi samppanjaa myydään enemmän kuin ennen? Siksi, koska eräitä samppanjamerkkejä saa nykyään niin halvalla.

teksti: Jussi Matikainen
kuvat: Fulla T, Jussi Matikainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 09.09.2010 09:06, päivitetty 10.09.2010 08:34