Tietoa verkkolehdestä
Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Asiantuntija
Sisältö
Tutustu myös näihin
Asuntomarkkinat sysäävät maahanmuuttajat sosioekonomiseen loukkuun
Miksi maahanmuuttajien asuminen keskittyy, sosiaalitieteilijä Jarkko Rasinkangas?
VTM, tohtorikoulutettava Jarkko Rasinkankaan mukaan maahanmuuttajien asumisen keskittymisen syyt voidaan jakaa karkeasti vapaaehtoisiin ja rakenteellisiin.
– Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan sitä, että keskittymä on maahanmuuttajalle houkutteleva asuinpaikka muun muassa maanmiesten antaman sosiaalisen tuen ja turvallisuudentunteen takia.
Rasinkankaan mukaan vapaaehtoisuus on selittävänä tekijänä ongelmallinen, koska maahanmuuttajat eivät ole asuntomarkkinoilla yhdenvertaisessa asemassa kantaväestön edustajien kanssa. Vaihtoehtoja ei usein kerta kaikkiaan ole tarjolla.
– Asuinalueiden rakenteen ja esimerkiksi sosiaalisen asunnontuotannon ohjausta on vaikeaa ohittaa.
Ilmiöön liittyy Rasinkankaan mukaan näkymätöntä asenteellisuutta ja syrjintää. Portinvartijana saattaa toimia esimerkiksi sosiaalisen vuokra-asunnon asunnonjaon viranomainen, joka soveltaa tominnassaan tiettyjä kirjoittamattomia normeja.
Keskittyminen johtaa kurjistumiseen
Maahanmuuttajien asumisen keskittymistä ja etnistä segregaatiota on tutkittu Suomessa muihin Euroopan maihin verrattuna vähän. Rasinkangas on itse tutkinut maahanmuuttajien asumista Varissuolla.
– Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö; jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on 9000 asukkaan joukosta yli kolmannes.
Vaikka keskittymä voi edellä mainittujen tekijöiden takia houkutella maahanmuuttajia, kyselytutkimusten mukaan maahanmuuttajat pitävät keskittymistä kielteisenä asiana.
– Tutkimuksissa on yleisesti päädytty toteamaan, että jyrkkä keskittyminen on haitallista yksilöille ja yhteiskunnalle. Maahanmuuttajat eivät integroidu yhteiskuntaan ja jäävät sivuun työmarkkinoilla. Huono-osaisuus on maahanmuuttajakeskittymissä tavanomaista.
Keskittymissä piilee kuitenkin myös voimavaroja.
– On sanottu, että Varissuolla kasvavat Suomen suvaitsevaisimmat lapset. Monikulttuurisuus on siellä arkipäivää eikä suuria ongelmia ole ilmennyt.
Tutkimustietoa politiikan tueksi
Rasinkangas on mukana Monikulttuurinen asuminen Varissuon lähiössä - tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on muodostaa kattava käsitys maahanmuuttajien asumiskeskittymien muodostumisen prosesseista. Tutkimus antaa tarvittavaa tietoa sekä kaupunkisuunnittelun että poliittisten interventioiden tueksi.
- Keskittymissä piilee myös voimavaroja,
Jarkko Rasinkangas muistuttaa.
– Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään mallissa, jota soveltamalla maahanmuuttajien asumistarpeet voidaan huomioida paremmin.
Suomessa tutkimus on ollut tähän asti vähäistä. Monissa Euroopan maissa on tutkittu ilmiötä pitempään ja myös kehitetty erilaisia aktiivisia toimia sen hillitsemiseksi.
– Esimerkiksi Frankfurtissa ja Stuttgartissa maahanmuuttajien asumisen keskittymistä ja etnistä segregaatiota hillitään kiintiökäytännöllä. Kiintiöt ohjaavat asuinalueita monipuolisemmiksi ja tasapainoisemmiksi jo suunnitteluvaiheessa.
Suomen lain puitteissa tällainen ei ole mahdollista, mutta Rasinkankaan mukaan esimerkiksi sosiaalisten vuokra-asuntojen hajasijoittamisella ja asuinalueiden suunnittelemisella mahdollisimman monipuolisiksi voidaan saada toivottua kehitystä aikaan.
– On myös tärkeää pitää jo syntyneistä keskittymistä huolta ja kehittää niitä houkuttelevammaksi myös valtaväestölle.
Teksti: Saara Uotila
Kuvat: Bilal Kamoon, wheany, Hanna Oksanen
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.
