Lapsuuden lihavuus lisää sairastumisriskiä aikuisiällä

Ylipainon säilyminen  lapsuudesta aikuisuuteen altistaa diabetekselle ja sydäntaudeille.  Riski normalisoituu henkilöillä, jotka eivät ole lihavia enää aikuisena.

Altistuminen valtimotautien  riskitekijöille on nähtävissä jo nuoruusiässä valtimoiden muutoksina.

- Lisääntynyttä sairastumisriskiä ei olla havaittu enää sellaisilla henkilöillä, jotka olivat olleet lihavia lapsena, mutta eivät olleet ylipainoisia enää aikuisiällä, akatemiaprofessori Olli Raitakari sanoo.

Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksessa työskentelevä Raitakari on toinen laajan ja pitkään jatkuneen LASERI-tutkimuksen koordinaattoreista. Tutkimuksen kansainvälisessä i3C-yhteistyöhankkeessa on selvitetty, miten lapsuuden painoindeksi on yhteydessä aikuisen riskiin sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tulokset olivat yhteneväisiä kaikissa tutkimukseen osallistuneessa neljässä pitkäkestoisessa väestötutkimuksessa Suomessa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Kasvikset ja liikunta suojaavat kaulavaltimoiden muutoksilta

Lihavuuden ja muiden riskitekijöiden lisäksi LASERI-tutkimuksiin osallistuvilta on mitattu 21- ja 27-vuotisseurantatutkimusten yhteydessä ultraäänen avulla kaulavaltimon sisäkerroksen seinämäpaksuus.

- Havaitsimme, että aikuisilta mitattu kaulasuonen ateroskleroosi eli ahtautuminen oli yhteydessä lapsuuden ja nuoruuden aikaisen lihavuuden, koholla olevan verenpaineen, suuren kolesterolipitoisuuden sekä tupakoinnin kanssa.

Kaulasuonen seinämäpaksuus oli suurentunut erityisesti niillä henkilöillä, joilla oli ollut teini-iässä useita riskitekijöitä.

- Runsas kasvisten ja vihannesten käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa, sekä säännöllinen liikuntaharrastus suojasivat kaulavaltimoiden muutosten kehittymiseltä aikuisuudessa.

Metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorilla aikuisilla

Metabolinen oireyhtymä on riskitekijöiden kasautuma, joka altistaa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin puhkeamiselle. Siihen kuuluvia riskitekijöitä ovat muun muassa lihavuus, kohonnut verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja matala hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin pitoisuus veressä.

- Lapsuuden lihavuuteen tulisi kiinnittää erityistä
huomiota, sillä se lisää sairastumisriskiä aikuisena,
akatemiaprofessori Olli Raitakari toteaa.
- Valtimotautien ehkäisytyö on tärkeää etenkin
alemmissa sosiaaliluokissa, sillä sosioekonomisella
asemalla on yhteys sairauksien riskeihin, dosentti
Markus juonala lisää.

- Metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyvät LASERI-tutkimuksessa 15 - 20 prosentilla nuorista aikuisista. Metabolinen oireyhtymä oli miehillä yleisempi kuin naisilla, Raitakari kertoo.

Molemmilla sukupuolilla oireyhtymän esiintyvyys lisääntyi iän myötä. 

- Valtimoiden muutosten kehittyminen on nopeutuu nuorilla aikuisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä. Toisaalta metabolisen oireyhtymän korjautuminen johtaa positiivisiin muutoksiin valtimoiden muutoksissa jo kuuden vuoden seurannan aikana, Raitakari sanoo.

LASERI (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät) on yksi maailman suurimmista ja pitkäkestoisimmista tutkimushankkeista, joka selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Tutkimus käynnistyi jo vuonna 1980.

Olli Raitakarin viisivuotinen akatemiaprofessuuri alkoi tammikuussa. Akatemiaprofessorit ovat alansa huippututkijoita, jotka vastaavat tutkimuksellaanyhteiskunnan kannalta merkittäviin kysymyksiin.

TK
Kuvat: Jodi Green, Tuomas Koivula

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 09.02.2012 08:42, päivitetty 09.02.2012 15:53