Kieliteknologiasta turvallisuutta hoitoon

Terveysasiakirjoista tehdään ymmärrettävämpiä sekä kansalaisille että ammattilaisille tieteidenvälisessä yhteistyössä kehitetyillä kielityökaluilla.

Lääkäreiden sekavista saneluista on olemassa runsaasti kertomuksia ja kaskuja. Erään tällaisen mukaan lääkäri olisi sanellut: Potilas on turkulainen nuori mies. Muutoin terve.

- Aivan perättömiä kertomukset eivät varmastikaan ole. Eräänkin pitkähkön hoitokertomuksen ainoa yleiskielellä ymmärrettävä asia oli se, että potilaan sisko oli vieraillut tämän luona edellisenä päivänä. Vakavammaksi asia muuttuu, kun epäselvän kirjaamisen vuoksi potilas saa esimerkiksi sopimatonta lääkitystä, kieliteknologian tutkija Hanna Suominen sanoo.

Suomessa jokainen hoitotapahtuma kirjataan ja ne ovat useimmiten viestintää ammattilaiselta ammattilaiselle. Kirjauksista koostuu potilaskertomus, josta tehdään tiivistelmä esimerkiksi potilaan kotiutuessa tai siirtyessä toiselle osastolle.

- Tehohoidossa saattaa yksi potilaskertomus olla pituudeltaan kuusikymmentä sivua. Tällaisesta tietomassasta joudutaan laatimaan tiivistelmä usein muutamassa minuutissa seuraavan potilaan odottaessa hoitoa. Ei ole ihme, jos potilaskertomukset ovat toisinaan kiireessä laaditun oloisia.

Haastavaksi potilaskertomusten tulkitsemisen tekevät esimerkiksi eri yksiköiden väliset "murteet".

- Tutkimuksissamme on selvinnyt esimerkiksi, että noradrenaliini-sanan voi kirjoittaa 350 tavalla. Joukossa on taivutusmuotoja, lyhenteitä ja kirjoitusvirheitä, Suominen kertoo.

Uusia ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä

Monivuotinen yhteistyö eri toimijoiden välillä on synnyttänyt alueelle ainutlaatuisen yhteistyöverkoston, IKITIK-konsortion, jonka koordinaattorina Hanna Suominen toimii. Konsortion tehtävänä on kehittää terveystiedon ja -kommunikaation ratkaisuja uuden teknologian avulla. Konsortiossa toimivat tällä hetkellä Turun yliopiston hoitotieteen ja informaatioteknologian laitokset, Turku Centre for Computer Science (TUCS), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turku Science Park, Kites sekä kommunikaatioteknologiaan erikoistuneita yrityksiä, kuten Lingsoft ja Acentra.

- Yhteistyömme on alusta alkaen perustunut selkeään arvoketjuun ja konkreettisiin tavoitteisiin. Käymme parhaillaan keskusteluja eri maissa uusien aktiivisten kumppanien löytämiseksi verkostoomme ja olemme aina avoimina uusille yhteistyömahdollisuuksille – niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

IKITIK-konsortion yhteistyö on poikinut tähän mennessä muun muassa kliinisen suomen kielen työkalupaketin, joka on havaittu toimivaksi koekäytössä TYKSin lastenklinikalla.

Lääkäri–kansalainen-sanakirjalla ymmärrettävämpää tietoa terveydentilasta

- Suomessa hoito on laadukasta.
Kieliteknologian avulla siitä voi-
daan tehdä entistäkin parempaa,
IKITIKin koordinaattori Hanna
Suominen sanoo.

Suomen kielen työkalupaketti sisältää nykyisellään muun muassa oikeakielisyyden tarkistimia sekä suoran linkityksen tekstissä käytetyistä sanoista termiselityksiin ja käännöksiin. Seuraavaksi koekäytetään tutkimuksissa rohkaisevia tuloksia saavuttaneita hakutoimintoja ja apuvälineitä tiivistelmien tekoon. Niiden avulla asiantuntijat ja kansalaiset pääsevät nopeammin kärryille terveydentilasta.

- Käännöstoimintojen avulla tuetaan lisäksi tekstin ymmärrettävyyttä sekä kielestä toiseen että ammattilaisten slangista yleiskielelle. Kun asiakkaan saama tieto omasta terveydentilastaan on ymmärrettävässä muodossa, auttaa se yhä paremmin osallistumaan omaa terveyttä koskevaan päätöksentekoon.

Potilaan saamassa sähköisessä hoitokertomuksessa voi tulevaisuudessa esimerkiksi olla linkkejä sairauksien lisätietoihin tai hoitosuosituksiin.

- Hoitajan tai lääkärin suullisesti antama palaute on kuitenkin edelleen tärkeää. Teksti voi kuitenkin toimia muistin tukena ja hoitoon valmistautumisen apuna.

Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Turun yliopiston viestintä, Turun yliopistollinen keskussairaala, osasto 215

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 24.09.2009 09:33, päivitetty 24.09.2009 19:29