Kauppa meni verkkoon

Verkkokaupasta kaavaillaan merkittävää osallistujaa Euroopan talouskasvutalkoisiin. Tutkijatohtori Jonna Järveläisen mukaan verkkoliiketoiminnalla on kaikki mahdollisuudet vastata sille asetettuihin odotuksiin.

Verkkokauppa kasvaa vauhdilla. Tilastokeskuksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on joskus ostanut verkosta. Viimeisen 12 kuukauden aikana reilu 60 prosenttia ilmoittaa tehneensä verkko-ostoksia.

‒ Tämä näkyi selvästi viimeksi joulukaupassa, jossa verkosta osti ennätyksellisen moni. Verkkokaupan mahdollisuudet kiinnostavat, ja monilla suomalaisilla suuryrityksillä onkin laajoja nettikauppahankkeita, kertoo tietojärjestelmätieteen tutkijatohtori Jonna Järveläinen Turun kauppakorkeakoulusta.

Liiketoiminnan virittely verkkoon kannattaa, sillä Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset hankkivat vuonna 2011 internetistä tavaroita ja palveluita yhteensä yli viidellä miljardilla eurolla ‒ verkossa käydyn kaupan kokonaispotti on kasvanut neljässä vuodessa yli kaksi miljardia euroa.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan säädöksiä, joiden tavoitteena on edelleen kaksinkertaistaa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta kolmen vuoden kuluessa. Kasvavalla verkkokaupalla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia suuntaansa etsivään talouskasvuun. Suunnitelmissa on näin lisätä myös teollisen tuotannon paon myötä menetettyjen työpaikkojen määrää.

‒ On hyvä, että verkkokauppaan kiinnitetään EU-tasolla huomiota. Kasvua saattavat rajoittaa esimerkiksi tietoturvaan liittyvät kysymykset sekä EU:n sisällä maittain vaihteleva kuluttajalainsäädäntö ‒ kauppiaat eivät välttämättä uskalla myydä muihin maihin, Järveläinen sanoo.

Henkilökohtaisesti verkossa

Verkkokauppa porskuttaa varsinkin erikoiskaupassa. Halvemmat hinnat, monipuolisempi valikoima ja hyvät tuotekuvaukset saavat kuluttajat tekemään verkko-ostoksia. Järveläinen ottaa esimerkiksi rautakaupan.

‒ Monet kauppiaat uskovat vielä hyvään, henkilökohtaiseen palveluun ja omaan erityisosaamiseensa. Henkilökohtaista palvelua voidaan kuitenkin tarjota verkossakin vaikka chatin avulla ja tuotteiden valinnassa opastaa videoilla sekä erilaisilla simuloinneilla.

Toimitusaikojen Järveläinen huomauttaa verkossa olevan joskus lyhyemmät kuin perinteisessä kaupassa, pienet myymälät kun toimivat nykyisin usein lähinnä esittelytiloina.

‒ Verkkokauppaketjut voivat hyödyntää koko ketjun varastoa. Perinteinen kauppa voi kilpailla vielä tilanteissa, joissa tavara tarvitaan välittömästi. Ex tempore -remonttireiskat voivat edelleen päättää rakentaa uuden terassin takapihalleen juuri tänään.

Päivittäistavarakauppa ei Suomessa ole vielä löytänyt nettiin.

‒ Esimerkiksi Iso-Britanniassa päivittäistavarakauppaa käydään netissä jo merkittävissä määrin.

Lyömättömän helppoa

Jonna Järveläinen

Luulo siitä, että verkossa ostavat vain nuoret, on Järveläisen mukaan väärä. Kokemuksen merkitykseen verkko-ostamisessa perehtynyt tutkija valaisee, että nykyään netistä tuotteita osaavat etsiä myös vanhemmat ikäpolvet, joilla piisaa myös ostovoimaa.

‒ Yli 60-vuotiaat järjestelevät talven pimeinä iltoina rutiininomaisesti omatoimimatkoja tai vaikka suunnittelevat keittiöitä. Nuoremmat sukupolvet puolestaan ovat ostaneet tavaroita netistä koko ikänsä, jotkut jopa pyörittäneet kauppaa.

Verkkokaupan helppous vetää Järveläisenkin ostoksille verkkoon.

‒ Olen viime vuosina säästänyt selvää rahaa ‒ ehkä vielä enemmän hermoja ja autoa ‒ tekemällä joululahjaostokset kotisohvalla lasten mentyä nukkumaan. Halvimman legotalon metsästys automarketeista ei tunnu kovin houkuttelevalta, kun vaihtoehtona on hakea paketit lähipostista tai odotella niiden saapumista kotona.

Teksti: Taru Suhonen
Kuvat: natloans, Pandemia, TS

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 09.02.2012 12:35, päivitetty 09.02.2012 15:58