Keskustelun toinen puoli: Maailma tarvitsee geenimuunneltuja kasveja

Kasvifysiologi Esa Tyystjärvi sanoo, että pelko GM-kasvien tuhoisista vaikutuksista ekosysteemiin perustuu niiden kilpailukyvyn yliarvioimiseen. Myönteisiä vaikutuksia on useita aina nälänhädän torjumisesta eroosion vähentämiseen.

UTUonline-verkkolehden viime numerossa julkaistu Turun yliopiston genetiikan laboratorion yliassistentti Irma Saloniemen haastattelu Geenimuuntelu voi villiinnyttää rikkaruohot on yksi näkökulma maailmanlaajuiseen keskusteluun, jota käydään geenimuuntelun haitoista ja hyödyistä.

- A-vitamiinin esiastetta sisältävä nk. kultainen riisi
on 2000-luvun alusta lähtien odottanut pääsyä GM-
pykäläviidakon läpi, samalla kun 40 000
riisinviljelyalueiden köyhää ihmistä kuolee joka vuosi
A-vitamiinin puutteeseen, dosentti Esa Tyystjärvi
murehtii. Kuvassa on tavallisen ja kultaisen riisin
kiillotettuja jyviä.
(Kuva: Golden Rice Humanitarian Project)

Juttu herätti huomiota muun muassa Turun yliopiston kasvifysiologien keskuudessa. Biologian laitoksen kasvifysiologian ja -biofysiikan dosentti Esa Tyystjärvi nostaa esiin keskustelun toisen puolen.

- Viljelykasvien geneettinen muunteleminen (GM) voi edelleen parantaa maatalouden tuottavuutta, kun taas tuottavuuden laajamittainen heikentäminen luopumalla rikkaruoho- ja hyönteismyrkyistä tai nykyaikaisista lajikkeista johtaisi nälänhätään.

GM-kasvien viljely on yleistynyt nopeasti ja esimerkiksi vuonna 2007 maailman soijapavun viljelyalasta jo 64 prosentilla viljeltiin lajikkeita, jotka kestävät glyfosaattia, yleistä rikkakasvien torjuntaan käytettävää ainetta.

- Tehomaatalouteen kuuluva nk. auraton viljely on yksi keino vähentää koneiden käytöstä johtuvaa energiankulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja eroosiota. Valtaosa nykyisin viljeltävistä GM-kasveista on kehitetty maatalouden tuottavuuden parantamiseksi.

Glyfosaattia kestävien lajikkeiden käyttöönotto on Tyystjärven mukaan todettu vähentäneen torjunta-aineiden käyttöä soija- ja maissipelloilla, vaikka glyfosaatin käyttö onkin lisääntynyt.

- Tehomaatalous on osoittautunut toimivaksi –
maapallon viljasato on kaksinkertaistunut 1960-luvun
alusta vaikkei viljelyala ole juurikaan kasvanut, Esa
Tyystjärvi sanoo. Kuvassa on maailman viljojen
kokonaissadon, viljelyalan ja hehtaarituoton kehitys
1960-luvulta nykypäivään.

- Esimerkiksi USA:ssa glyfosaattia kestävien lajikkeiden käyttö vähensi torjunta-aineiden käyttöä 27 miljoonalla kilolla vuonna 2005.

Kasveihin voidaan ladata ihmiselle hyödyllisiä aineita

Tyystjärven mukaan tutkimukset osoittavat GM-kasveilla olevan muitakin myönteisiä ympäristövaikutuksia kuin maatalouden tehostumisesta johtuva maa-alan säästyminen.

- GM-kasvien kehittelyssä ei suinkaan ole unohdettu kasvien ihmiselle tärkeitä ominaisuuksia. Geenimuuntelun avulla voidaan esimerkiksi poistaa kasveista allergiaa aiheuttavia proteiineja ja saada kasvit tuottamaan lääkkeitä.

Laaja kansainvälinen projekti on kehittänyt GM-riisilajikkeen nk. kultaisen riisin, jonka jyvissä on A-vitamiinin esiastetta, betakaroteenia.

- A-vitamiin puute on merkittävä sokeuden ja infektioherkkyyden aiheuttaja siellä, missä riisi on pääasiallinen ravintokasvi.

Torjunta-aineet synnyttävät aina vastustuskykyisiä tuholaisia ja rikkaruohoja

Tyystjärvi myöntää, että GM-viljelyllä on ympäristövaikutuksia:

- Tuhohyönteisten Bt-toksiinin (hyönteismyrkky) kestävyys yleistyy, ja glyfosaatin laaja käyttö johtaa sitä kestävien rikkakasvien yleistymiseen.

- Samoin on käynyt muidenkin rikkaruohomyrkkyjen kanssa jo ennen GM-aikaa. Glyfosaattia kestäviä rikkakasveja ei juuri ole syntynyt aikaisemmin, koska glyfosaattia on käytetty vähemmän kuin monia hitaasti hajoavia torjunta-aineita.

Geneettinen muuntelu antaa Tyystjärven mukaan mahdollisuuksia hidastaa rikkakasvien ja hyönteisten vastustuskyvyn kehittymistä. Viljelykasvit voidaan esimerkiksi tehdä kestäväksi useampaa torjunta-ainetta vastaan, jolloin peräkkäisinä vuosina voidaan käyttää eri torjunta-aineita.

- GM-tekniikkaan on helppo valita torjunta-aineita, jotka ovat vähiten haitallisia muille eliöille ja hajoavat nopeasti luonnossa.

Myös perinteinen kasvinjalostus vaikuttaa ekosysteemiin

Tyystjärven mukaan geenien leviäminen perinteisistä viljelykasveista luontoon on yhtä todennäköistä kuin GM-kasveihin siirrettyjen geenien leviäminen.

- Perinteinenkin kasvinjalostus on tuottanut ominaisuuksia, joiden voi olettaa parantavan kasvin kilpailukykyä luonnossa. Esimerkiksi taudinkestävyys on aina ollut jalostajien toivelistalla. Monilla viljelykasvien geenimuodoilla on ollut jo tuhansia vuosia aikaa levitä luontoon. Tämä väistämätön geenivuoto ei kuitenkaan ole aiheuttanut ekokatastrofia.

Tyystjärvi painottaa, että pelko GM-kasveihin tuotujen ominaisuuksien tuhoisista ympäristövaikutuksista perustuu ominaisuuksien kilpailukyvyn yliarvioimiseen.

Dosentti Esa Tyystjärvi

- Yhdessä ympäristössä toimiva evoluutiostrategia ei yleensä ole voittoisa toisessa. Esimerkiksi GM-kasvin sisältämä Bt-toksiini eli hyönteismyrkky tappaa vain yhden hyönteislahkon edustajia. Myrkkyä sisältävä kasvi saa etua vain, jos sitä järsii oikeanlainen hyönteinen. Sadat luonnonkasvilajit tuottavatkin ei-valikoivia hyönteismyrkkyjä, joista monet ovat myrkyllisiä myös muille organismeille.

- GM-kasvit vaikuttavat luonnonkasveihin, mutta kuluneiden kolmentoista GM-vuoden kokemukset eivät anna syytä olettaa vaikutusten poikkeavan perinteisten viljelykasvien vaikutuksista.

Tuomas Koivula

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 05.03.2009 09:37, päivitetty 05.03.2009 16:41