Keskusteluoppaat ohjasivat käyttäytymistä keskiajalla

Uusiopainettu koulupoikien keskusteluopas johdattaa keskiaikaiseen kulttuuriin ja soveltuu munkkilatinan pikakurssiksi.

Uskonpuhdistukset ja renessanssihumanismi olivat osa historiallista virtausta, joka kuljetti keskiaikaista ihmistä kohti uuden ajan dynaamista yksilöllisyyttä. Koululaitoksen rakentaminen käynnisti vaatimattomissa oloissa kasvaneelle nuorisolle mahdollisuuden sivistyä. Apuvälineenä hyödynnettiin mm. keskusteluoppaita.

Suomen kielen professori Kaisa Häkkisen julkaisema uusiopainos koulupoikien keskusteluoppaasta sisältää vuonna 1644 suomennetun Formulae puerilium colloquiorvm -teoksen, joka johdattaa lukijan keskiaikaiseen maailmaan koulupoikien aitojen keskustelujen välityksellä.

Formulae oli ilmestyessään merkittävä teos, sillä vaatimattomien tulkkisanakirjojen ohella se oli ensimmäinen suomenkielinen maallinen tietokirja - samalla se oli ensimmäinen oppikirja suomalaisten tarpeisiin. Ainoaksi laatuaan se myös pitkäksi aikaa jäi. Suomen kielellä tuotettiin tuolloin vain virkakielisiä tekstejä ja uskonnollista kirjallisuutta.

- Keskusteluoppaiden tehtävä oli kielenkäytön ohella opettaa käyttäytymään arjen tilanteissa. Sanakirjan liitteenä ilmestynyt Formulae sisältää 27 dialogia, joissa koulupojat keskustelevat keskenään arkisista asioista, Häkkinen sanoo.

Formulaen aineisto on peräisin saksalaisen pedagogin Sebald Heydenin latinankielisestä varhaispainoksesta vuodelta 1530.

Latina sivistyksen käyntikorttina

Alkuperäisteos sisälsi vain latinankieliset repliikit, mutta kun kirjaa käytettiin eri maissa ja kielialueilla, lisättiin siihen tarpeen mukaan äidinkieliset käännökset. Aikalaisen oppineen oli osattava esittää asiansa ja väitellä latinaksi, mutta myös keskustella sujuvasti sivistyksen kielellä.

- Koska latina oli kaikille vieras kieli, latinankielisiä rukouksia ja ilmauksia opeteltiin ulkoa.

Kun samoja oppaita luettiin ja noudatettiin eri maissa, tapakulttuuri ja ihanteet yhtenäistyivät.

- Jos suomalainen opetteli Formulaen mukaisen keskustelun hyvin, saattoi Euroopassa keskustella tuttujen repliikkien avulla latinaksi, Häkkinen sanoo.

Sanasto avaa kulttuurinäkymät

Formulae on ainutlaatuinen tuttavuus niin kielen tutkijalle kuin kulttuurin harrastajallekin. Uusiopainoksen avulla "kulttuurimatkan" voi tehdä niin latinan, suomen kuin ruotsinkin kieliin.

- Yhtä vanhasta suomalaisesta puhekielestä ei ole mitään muuta lähdettä. Seuraavat aidon puhekielen kuvaukset on mahdollista ajoittaa vasta 1700-luvun lopulle.

Käännetty keskustelusanasto avaa näkymän myös vanhaan suomalaiseen tapakulttuuriin. Berlusconikin voisi hieraista otsaansa kuullessaan ruoka-astian alle pantavasta renkaasta tai maitoon sekoitetuista leipäpaloista.

- Herkkuna pidettyä ruokaa tehtiin laittamalla kuumaa maitoa leivänpalojen päälle. Leipälämmitykseksi kutsuttu ruoka tunnettiin useassa Suomen murteessa aina 1900-luvulle asti, Häkkinen sanoo.

Keskusteluista ilmenee hieman yllättäviäkin suomalaisia erityispiirteitä. Kulttuurissamme on perinteisesti arvostettu ripeää heräämistä ja aikaista töihin lähtöä. Latinan nukkumisen ihanuutta korostavan Endymionin vastineena on suomen ivallinen unikeko.

Professori Kaisa Häkkinen

Tukholma oli suomalaisen kirjallisuuden keskus

Mikael Agricolan tuotannosta alkaen kaikki suomenkieliset teokset, kuten myös Formulae, painettiin Tukholmassa. Ennen Turun Akatemian perustamista vuonna 1640 Suomessa ei ollut ainuttakaan kirjapainoa.

Kun Tukholmassa oli tuohon aikaan paljon suomalaista väestöä, kielivähemmistölle syntyi murteiden sekoituksena oma sekamurteinen kielimuoto, jota Formulaenkin suomennokset edustavat. Painopaikka on kirjattu teoksen alkusivuille, mutta kääntäjän henkilöllisyys on vuosisatojen varrella jäänyt epäselväksi.

- Kirjoitusvirheiden vähäisyys, teoksen värikäs murresanasto ja kieliopin idiomaattisuudet puoltavat keskusteluoppaan kääntäjän olleen äidinkieleltään suomalainen, mutta sen pidempiä päätelmiä ei liki 400 vuotta sitten käännetyn teoksen kääntäjästä pysty tekemään, toteaa Häkkinen.

Teksti: Lauri Kurri
Kuvat: Formulae puerilium colloquiorvm -kirjan kuvitusta, Lauri Kurri

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 07.01.2010 14:17, päivitetty 07.01.2010 16:49