Älylääke voi ylikuumentaa aivot

Opiskelijoiden ja uraputkessa paahtavien keskuudessa yhä suositummat älylääkkeet voivat jopa laskea suorituskykyä. Nimestään huolimatta ne eivät vaikuta älykkyyteen tai muistiin.

Aivojen kemiallinen piiskaaminen erilaisilla älylääkkeiksi kutsutuilla tuotteilla on kasvattanut suosiotaan. Saksan sairausvakuutuskassan selvityksen mukaan jopa kaksi miljoonaa saksalaista on kokeillut vähintään kerran lääkkeitä lisätäkseen suorituskykyään töissä. The Guardian on uutisoinut, että jopa neljännes yhdysvaltalaisista yliopisto-opiskelijoista on turvautunut aivodopingiin. Suomalaisesta älylääkkeiden käytöstä ei ole vielä tilastoja. 

- Niin sanottujen älylääkkeiden eli nootropiinien on tutkimuksissa todettu parantaneen tarkkaavaisuutta. Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavia lääkkeitä on testattu maailmalla muun muassa lentäjillä, kertoo  professori Juha Rinne Turun PET-keskuksesta.

Älykkyyteen ei kuitenkaan Rinteen mukaan voida lääkkeillä vaikuttaa.

- Koska älykkyyttä ei voida paikallistaa tiettyyn aivojen osaan, ei siihen myöskään pystytä kemiallisesti vaikuttamaan. Älykkyys koostuu eri osa-alueista, kuten kielellisestä, sosiaalisesta ja matemaattisista kyvyistä, joihin vaikuttavat monimutkaisesti aivojen eri rakenteet.

Keinotekoinen vireystila johtaa virheisiin

Rinteen mukaan nootropiinilla voidaan hetkittäisesti nostaa ihmisen vireystilaa ja tarkkaavaisuutta. Aivojen pitkäaikainen kiihdyttäminen johtaa kuitenkin päinvastaiseen tulokseen.

Bapineuzumab-lääkkeen on tuoreessa tutki-
muksessa osoitettu vähentävän Alzheimerin
taudin aiheuttamia aivomuutoksia.
Kuvassa on alarivillä lääkettä nauttineen koe-
henkilön aivot lähtötilanteessa ja 78 viikkoa
tutkimuksen aloittamisesta. Ylärivillä on
lumelääkettä saaneen koehenkilön aivot
vastaavissa tilanteissa.

- Muun elimistön tapaan myös aivot kaipaavat välillä lepoa. Jos aivot saavat jatkuvasti liikaa ärsykkeitä, ihminen alkaa tehdä virheitä ja suorituskyky heikkenee. Nootropiineilla saattaa olla myös erilaisia ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.

Luontaistuotteiden ja reseptivapaiden lääkkeiden ohella terveet ihmiset kiihdyttävät aivojaan dementian ja Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitetuilla reseptilääkkeillä.

- Nämä lääkkeet on tarkoitettu  potilaiden yleisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Niillä on vain vähäinen ja epäsuora vaikutus muistiin.

Älykkyyden tapaan muisti on monimutkainen rakennelma, jonka kehittämiseen tai vaurioiden korjaamiseen ei ole vielä kehitetty lääkettä. Uuden tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin toivoa aivoja yleisesti rappeuttavan Alzheimerin taudin hoitoon.

Uusi Alzheimer-lääke kehitteillä

Turussa ja Lontoossa tutkitun uuden bapineuzumab-nimisen vasta-aineen on osoitettu vähentävän sairauden aiheuttamia aivomuutoksia. Turussa tutkimusta toteuttivat Turun PET-keskus ja Turun yliopiston kliinisen tutkimuksen palveluyksikkö CRST.

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy beta-amyloidia, joka muodostaa sakkautumia eli plakkeja.

Professori Juha Rinne

- Puolitoista vuotta kestäneessä tutkimuksessa plakkien osoitettiin vähentyneen lääkettä ottaneilla koehenkilöillä. Keskeisenä tutkimusvälineenä oli aivojen toiminnan paljastava positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantaminen, Rinne kertoo.

Tutkimus osoitti ensimmäisen kerran, että lääkityksellä voidaan vaikuttaa Alzheimerin taudin aiheuttamiin aivomuutoksiin.

- Vaikka uuden lääkkeen tehoa sairauden oireiden etenemisen hidastamisessa ei vielä ole sitovasti osoitettu, odotetaan tutkimustuloksista olevan apua sairauden lääkehoidon kehittämisessä.

Turun PET-keskus osallistuu lääkkeen kansainväliseen jatkokehitykseen, jota tehdään kymmenien tutkimuslaitosten voimin sadoilla vapaaehtoisilla Alzheimer-potilailla.

Lue lisää kehitteillä olevasta Alzheimer-lääkkeestä

Lue lisää PET-kuvantamisen käyttämisestä Alzheimer-tutkimuksessa

Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: digitalbob8, Juha Rinne, TK

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 18.03.2010 15:40, päivitetty 18.03.2010 22:23