Onnelliset turkulaiset

Turkulaiset tuntevat itsensä yleisesti ottaen onnellisiksi ja onnellisuus on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä. Tällä hetkellä kaikkein onnellisimpia ovat vanhimmat ja nuorimmat ikäryhmät, vaikka suuria eroja ei olekaan. Kaikkiaan turkulaiset näyttävät olevan onnellisempia kuin suomalaiset yleensä.

Muun muassa tämä turkulaisten "onnellisuustrendi" käy ilmi vastikään julkistetusta tutkimusraportista, joka on tuotettu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Turun kaupungin sosiaalikeskuksen välisessä yhteistyöhankkeessa.

Tuoreen tutkimusraportin nimenä on Miten hyvin Turku voi? – Turkulaisten hyvinvoinnin muutossuuntia 1995 – 2008. Sen ovat laatineet sosiaalipolitiikan tutkijat Hanna Inkeroinen,  Jarkko Rasinkangas ja Hanna Kyheröinen.

Jarkko Rasinkangas aloitti tutkimussarjan omalla pro gradu –työllään vuonna 1995 ja hyvinvoinnin seurantaa on jatkettu vuosina 1999 ja 2003. Nyt julkaistu raportti on siten järjestyksessään neljäs, mikä mahdollistaa hyvinvoinnin muutostrendien tarkastelun yli vuosikymmenen mittaisella aikajänteellä.

Tutkimuksen aineistot perustuvat laajoihin kyselytutkimuksiin, jotka edustavat Turun suomen- ja ruotsinkielistä aikuisväestöä. Hyvinvointiin liittyviä tekijöitä on tiedusteltu siis turkulaisilta itseltään. Viimeisin tutkimusaineisto kerättiin kevään 2008 aikana.

Elämän laadulliset arvot entistä tärkeämpiä

- Tämä onnellisuusasia on tutkimuksessamme vain pieni sivupolku, jota mitattiin yhdellä kysymyksellä, Hanna Inkeroinen huomauttaa. Hän korostaa, että onnellisuutta käsittelevissä kysymyksissä on aina tulkinnallisia ongelmia. Kyselytutkimuksessa ihmiset piiloutuvat usein ns. onnellisuusmuurin taakse, jolloin kaikilla menee hyvin, eikä kukaan halua tai uskalla myöntää, että paremminkin voisi mennä.

Myös Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on mitannut vastaavanlaisilla kyselytutkimuksilla suomalaisten onnellisuutta. Vuonna 2005 noin 81 prosenttia suomalaisista piti itseään vähintään melko onnellisina. – Turussa vähintään melko onnellisten osuus nousee kaikissa ikäryhmissä reilusti yli 80 prosentin, joissakin ikäryhmissä jopa liki 90 prosentin, Inkeroinen kertoo.

Tutkimushankkeen alkaessa 1995 turkulaisilta kyseltiin heidän elämässä tärkeinä pitämiään asioita. Eniten merkitsivät läheiset ihmissuhteet ja ystävät sekä asumiseen liittyvät arvot. Ihmissuhteet ja ystävät pysyivät ykkössijalla myös vuonna 2008, mutta suhde luontoon oli noussut kymmenenneltä sijalta toiseksi tärkeimmäksi asiaksi elämässä. Myös vapaa-ajan merkitys oli noussut asumista tärkeämmäksi verrattuna vuoteen 1995. 

– Tulokset viittaavat kokonaisuudessaan elämän laadullisten arvojen nousuun, sillä esimerkiksi uudet elämykset nähtiin nyt tärkeämpänä kuin työ. Materiaalisen hyvinvoinnin ollessa kunnossa halutaan panostaa elämänlaatuun, arvioi Inkeroinen.

Tietoa onnellisuusmuurin takaa

Edellämainitun onnellisuusmuurin olemassaolosta kertovat Inkeroisen mukaan toisaalta esimerkiksi tiedot siitä, että hyvän elämän taloudelliset edellytykset eivät turkulaisilla ole suhteellisesti ottaen parantuneet. Turussa ihmisten keskimääräinen tulotaso on jonkin verran alhaisempi kuin muualla Suomessa. Muun Suomen tapaan myös tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet.

Silti turkulaisten usko tulevaisuuteen on muuttunut optimismin suuntaan. Tulevaisuudenuskoa tutkittaessa suomalaiset vastaavat yleensä melko pessimistisesti. Niinpä laman jälkeen vuonna 1995 epävarmuus oli erityisen yleistä ja vielä noin 67 prosenttia turkulaisista oli epävarmoja tulevaisuutensa suunnitelmista. Tilanne on kuitenkin muuttunut koko ajan parempaan suuntaan. Vuonna 2008 noin 63 prosenttia turkulaisista kokee epävarmuutta tulevaisuuden suunnitelmista, mutta aikaisempaa suurempi osa - 37 prosenttia - myös uskaltaa luottaa tulevaisuuteen.

Edellisten tulosten perusteella 2000-luvun talouskasvu ei ole oleellisesti vaikuttanut väestöryhmien polarisaatiokehityksen vähenemiseen.  - Talouskasvun hedelmistä eivät ole kaikki päässeet osalliseksi. Nähtäväksi jää, miten nyt ilmeisesti edessä oleva taloudellinen taantumakausi heijastuu hyvinvointiin ja sen kokemiseen, Inkeroinen sanoo.

Turkulaiset voivat paremmin

- Kaiken kaikkiaan hyvinvointia rakentavat olosuhteet ja resurssit sekä hyvinvoinnin kokemukset ovat raportin mukaan Turussa kuitenkin parantuneet, Inkeroinen summaa. Työttömyyden yleinen väheneminen on lisännyt taloudellista hyvinvointia. Asumiseen liittyvät tekijät ovat kehittyneet positiivisesti.

Turkulaiset ovat tutkimuksen mukaan terveempiä kuin 1990-luvun puolivälissä ja tuntevat yksinäisyyttä harvoin. Myös tyytyväisyys itsensä toteuttamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt. Kehitys Turussa on yleisellä tasolla ollut melko samanlaista kuin koko Suomessa. Myös maahanmuuttajien hyvinvointi toteutuu tutkimuksen perusteella suhteellisen positiivisesti.

Kuitenkin on olemassa tiettyjä väestöryhmiä, joiden hyvinvointi ei ole kehittynyt yleisen trendin mukaan, Inkeroinen muistuttaa. Heidän tilanteensa korostuu suhteellisissa tarkasteluissa väestöryhmien välillä, mutta myös väestöryhmien sisällä. Työttömyys on edelleen se tekijä, joka lisää riskiä hyvinvoinnin puutteille. Maahanmuuttajien osalta erityisesti kielitaidon puute on ongelma ja myös usko omiin työllistymismahdollisuuksiin on heikko.

Huomio vanhuksiin ja palveluista tiedottamiseen

Muuan seikka, johon turkulaiset tutkimuksen mukaan haluaisivat kaupungin erityisesti panostavan, on vanhustenhuollon palvelut, Inkeroinen sanoo. Kaikista vastaajista lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että vanhustenhuoltoon pitäisi panostaa paljon.

Eniten asia kiinnosti tietenkin vanhempia ikäryhmiä, mutta myös nuorten aikuisten ja työikäisten ryhmässä toivottiin panostettavan vanhustenhuoltoon toiseksi eniten, kun palvelut järjestettiin tärkeysjärjestykseen. – Tulos kertonee osaltaan turkulaistenkin sisäistämästä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden haasteesta, joka korostuu myös Turun väestörakenteessa, Inkeroinen toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä tiedusteltaessa tärkeimmäksi nousi palveluiden saamisen nopeuttaminen. Tämä oli varsin odotettu tulos. Mutta yllättävänkin tärkeänä turkulaiset pitivät neuvonnan ja tiedotuksen lisäämistä kaupunkilaisten oikeudesta etuihin ja palveluihin. Lähes 60 prosentin mielestä tiedotusta pitäisi lisätä paljon tai jonkin verran. – Mielenkiintoista on se, onko kaupungin neuvonta ja tiedotus huonoa, vai ovatko turkulaiset yleisesti tietämättömiä oikeuksistaan, Inkeroinen aprikoi.

TN

Julkaistu 21.11.2008

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 20.11.2008 09:35, päivitetty 20.11.2008 20:18