Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Sovellusten hyödyntäminen vaatii motivaatiota opettajilta, jotka pelkäävät oppilaiden paremmin tuntemia teknologioita.
Keskustelu luokkahuonetilanteen vuorovaikutuksellisuudesta ei ole uutta. Paljon on puhuttu, kuinka oppilaiden ja opiskelijoiden tulee voida osallistua keskusteluun ja olla tilanteen keskipisteessä. Turun yliopiston ranskan kielen oppiaineen dosentti, FT Fred Dervin kokee, että keskustelu jää helposti teoreettiselle tasolle.
− Tiedetään, että opettajan ei tulisi olla luokkatilanteessa ainoa auktoriteetti ja tiedon lähde. Silti esimerkiksi kielten opiskelu on usein tekstin ääneenlukemista ja nauhalta kuuntelemista opettajan johdolla, Dervin sanoo.
Ranskan kielen dosentti ei kritisoi perinteisiä opettamismetodeja lämpimikseen, sillä hän tietää, miten oppiminen voi olla yhteisöllisempää.
Turun yliopiston ranskan kielen oppiaine osallistuu Euroopan komission rahoittamaan projektiin, jonka tarkoitus on kartoittaa sosiaalisen median mahdollisuuksia kielten opettamiselle ja oppimiselle.
Sosiaalista mediaa tutkinut Fred Dervin toimii projektin yhteyshenkilönä ranskan kielen professori Eija Suomela-Salmen kanssa. Hän kertoo, miten oppiaineessa on hyödynnetty sosiaalista mediaa.
− Opetuksessa on käytetty kansainvälisiä opintoryhmiä paljon opintojen alusta graduvaiheeseen saakka.
Esimerkiksi viime vuonna oppiaine teki yhteistyötä pariisilaisen yliopiston kanssa. Turkulainen ryhmä ja pariisilainen ryhmä tekivät seitsemän viikon ajan täsmälleen samat asiat luokkahuoneessa. Sen lisäksi he tapasivat internetissä.
− Turkulaiset ja pariisilaiset opiskelijat muodostivat tiimejä, joiden tehtävä oli luoda avatar-hahmot virtuaalimaailmassa Second Lifessä. Opiskelijat tutkivat toistensa hahmoja ja haastattelivat toisiaan, eli tekivät etnografista tutkimusta.
Opiskelijat kirjoittivat opintojakson päätteeksi yhteisen raportin, jossa joutuivat pohtimaan syntyneitä identiteettejä sekä maailmaa, jossa yhteinen työskentely tapahtui.
− Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet kielenopiskelulle ovat rajattomat. Ennen oppi tuli opettajalta, kirjoista, vanhemmilta tai ystäviltä. Nyt se voi tulla mistä vain.
Dervin huomauttaa, että sosiaalisen median hyötykäytöstä puhuminen tarkoittaa liian usein teknologian tarjoamien mahdollisuuksien esittelyä.
− Sosiaalisen median teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia kulttuurien väliseen kommunikointiin, tiedon rakentamiseen sekä oman itsen ja oppimisen kriittiseen reflektoimiseen.
Sosiaaliselle medialle on olemassa erilaisia määritelmiä. Fred Dervinin mukaan olennainen määrittely on, että ihmiset voivat verkossa luoda asioita yhdessä muiden kanssa. Lisäksi ihmisillä on mahdollisuus luoda ja määritellä itseään ja omaa persoonaansa.
− Kyse on yhteisöllisyydestä. Ihmiset luovat elävän internetin, enää ei liikuta kyberavaruudessa vain keräilemässä tietoa.
Web 2.0 -versioksi kutsutun nykyinternetin mahdollisuudet sopivat kieltenopetukseen, koska oppijat pääsevät käyttämään vierasta kieltä oikeassa kommunikaatiossa.
− Kielen oppimiseen on myös tarjolla kiehtovia, helppokäyttöisiä sovelluksia. Verkosta voi esimerkiksi ladata videon, jolle voi laatia tekstityksen.
Suomen oppilaitoksissa on Dervinin mukaan kaikki mahdollisuudet ottaa sosiaalinen media osaksi opettamista ja oppimista.
− Kouluissa on huippuluokan tietokoneita ja laitteita, tuntuu vain, että niitä ei käytetä oikeisiin tarkoituksiin.
Dervin kertoo, että opettajille tarjotaan tällä hetkellä paljon koulutusta sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä opettamisessa.
Second Lifessä eletään virtuaalielämää.
− Opettajat pelkäävät sosiaalista mediaa ja teknologiaa, koska tietävät, että oppilaat tuntevat ne paremmin. Pitäisi muistaa, että opettaja voi oppia myös oppilailtaan.
Sosiaalisen median sovellusten käyttäminen opetuksessa vaatii opettajilta paljon aikaa ja vaivaa.
− Erilaisten hyödyllisistä teknologioista kertovien blogien, Twitter- ja Facebook-tilien seuraaminen on ongelmallista, sillä se pitäisi tehdä illalla arviointien ja tuntisuunnitelmien lomassa.
Fred Dervin ei usko, että sosiaalisen median sovellutukset syrjäyttävät perinteisempiä opettamisen tapoja kokonaan.
Sosiaalisia medioita tutkivalle
Fred Dervinille iPhone on
tärkeä työväline.
− Sovellukset voivat parantaa opettamista ja oppimista, mutta ei ole syytä tehdä perinteisen opettamisen ja sosiaalisten medioiden hyödyntämisen välille vastakkainasetteluja. Niin kauan kuin sosiaalinen media ei sisälly opettajakoulutukseen, ei opettamisen peruasioihin tule muutoksia.
Taru Suhonen
M.Sc. Ethiopia Nigussien tietoliikennetekniikan väitös 8.9.2010
FM Paula Lehtosen biologian väitös 11.9.2010
LL Miretta Tommilan lääketieteellisen biokemian ja genetiikan väitös 11.9.2010
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on 18 000 opiskelijaa. Turun yliopistossa on 3000 työntekijää. Se on Turun kolmanneksi suurin työnantaja. Lue lisää