Siitepölyjen oirekynnysarvot tarkentuvat

Tulevaisuudessa saatetaan tiedottaa allergisille ilman allergeenimääristä.

Heleimpiin kevät- ja kesäkuukausiin suomalaiset nuhanenäisinä johdatteleva siitepölykausi on alkanut tämän vuoden osalta lepän siitepölyjen kaukokulkeumina.

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö aloitti siitepölytiedottamisen viime perjantaina. Keskiviikkoisen siitepölytiedotteen mukaan Lounais-Suomen alueelle on kulkeutunut lepän siitepölyä, ja viikonloppuna eteläiset virtaukset voivat tuoda sitä myös maan etelä- ja länsiosiin.

Millaisia siitepölytiedotteita saadaan jatkossa, eli millainen siitepölykevät on tiedossa, dosentti Auli Rantio-Lehtimäki aerobiologian yksiköstä?

− Nyt tulleet kaukokulkeumat ovat olleet voimakkaita. Se on ollut tiedossa, koska myös eteläiset ilmavirtaukset ovat olleet voimakkaita ja lepän kukinta pohjoisessa Keski-Euroopassa on hyvässä vauhdissa.

− Kauden voimakkuutta voidaan ennustaa vain koivun osalta. Metsäntutkimuslaitoksen siemensatoennusteiden mukaan Etelä-Suomessa on koivun norkkoja hieman keskimääräistä enemmän, mikä tarkoittaa voimakkaampaa kukintaa. Muualla maassa kukinta on lähellä keskimääräistä tai jopa vähän alle sen.

Tämän talven pitkät ja kovat pakkaset eivät vaikuta alkavaan siitepölykauteen, vaikka niin toivoa saattaisi. Kasvien kukinnan volyymi kun määräytyy jo edellisenä kesänä.
− Viime kesä oli kohtuullisen lämmin, jolloin kasvit kehittävät silmuja hyvin. Keskellä kesää tarvitaan myös kosteutta.

Kasvit löytynevät eheinä lumen ja jään alta.
− Kasveilla on ollut hyvä talvi. Dormanssi on varmaan onnistunut hyvin eli kasvit ovat saaneet talvileponsa. Routakaan ei ole syvällä, koska lumipeite on ollut paksu, Rantio-Lehtimäki sanoo. 

Kansalliset kynnysarvot

Ensimmäinen siitepölytiedote laaditaan, kun siitepölyhiukkasia on tietty määrä kuutiometrissä ilmaa. Siitepölyn määrää kuvataan suhteellisilla oirekynnysarvoilla ja niiden symboleilla.  Matalin kynnysarvo tarkoittaa määrää, josta herkimmät allergikot saavat oireita. Seuraava oirekynnysarvo tarkoittaa kohtalaista siitepölyn määrää, jolloin useat allergikot oireilevat. Runsaan oirekynnysarvon ylittyminen tarkoittaa paitsi suurinta symbolia siitepölytiedotteessa, myös sitä, että useimmat kyseiselle siitepölylle allergiset voivat saada oireita.

Auli Rantio-Lehtimäki kertoo, että kynnysarvoja on tähän saakka saatettu joidenkin pölyjen osalta määrittää jopa melko sattumanvaraisesti. Tarkempia kynnysarvoja kaivataankin koko Euroopan osalta, sillä siitepölyt eivät maan rajoja tunne.

Yhteiseurooppalainen siitepölyasioita tutkiva ryhmä on eri allergiakasvien ja maantieteellisten kynnysarvojen määrittelemiseksi kehittänyt sähköisen siitepölypäiväkirjan, jossa yhdistyvät allergikon kirjaamat oireet ja tutkijoiden havainnoimat siitepölymäärät.  Näin saadaan tarkkaa ja yksilökohtaista tietoa niistä siitepölymääristä, jotka allergisia oireita aiheuttavat.

− Jo nyt tiedetään, että oirekynnyksissä on olemassa maantieteellisiä eroja. Keski-Euroopassa, jossa heiniä on enemmän ja niiden siitepölymäärät ovat paljon suurempia kuin meillä, ovat myös kynnysarvot korkeampia. Suomessa allergiset reagoivat pienempiin siitepölymääriin.

Omat oireet käyrälle

Kynnysarvojen selvittämisen lisäksi allergiset hyötyvät päiväkirjasta. Palvelu piirtää kirjauksista käyrän, jonka avulla on helppo seurata, millaisia omat oireet ovat ja miten ne korreloivat havaittuihin siitepölymääriin.

Auli Rantio-Lehtimäki kertoo,
että katu- ja siitepölyn yhdistelmä
aiheuttaa herkästi allergiaoireita.

Näin allerginen voi selvittää, liittyvätkö oireet juuri siihen siitepölyyn, johon niiden on ajateltu liittyvän. Kirjattujen oireiden, niiden voimakkuuden ja siitepölykauteen sijoittumisen seuraaminen voi olla hyödyllistä, kun allergiapotilas ja lääkäri miettivät sopivaa hoitoa ja lääkitystä.

Siitepölytutkijoiden on päiväkirjamerkintöinä saatujen tietojen avulla tavoitteena myös selvittää, ovatko Euroopassa tärkeimpinä allergiaa aiheuttavina siitepölyinä pidetyt ryhmät ennallaan, vai ilmeneekö uusia merkittäviä allergiakasveja. Lisäksi yhtenä tavoitteena on tutkia, voitaisiinko allergikot tulevaisuudessa luokitella herkkyyden mukaan.

Siitepölypäiväkirjan suomenkielisen version on tarkoitus aueta ennen kuin koivun kukinta alkaa, eli muutaman viikon sisällä. Päiväkirjasta Suomessa vastaava Turun yliopiston aerobiologian yksikkö tiedottaa päiväkirjapalvelun aukeamisesta.

Taru Suhonen

kuvat: mrjorgen, TS

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 31.03.2010 15:00, päivitetty 01.04.2010 13:00