Onnellisten kaupunki

Pari vuotta sitten valmistuneen hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset osoittautuivat onnellisemmiksi kuin suomalaiset yleensä. Nyt sosiologi Arttu Saarinen on porautumassa turkulaisten onnellisuuteen ja sen taustatekijöihin.

VTT Arttu Saarinen sai joulukuussa Turun kaupungin apurahan tutkimushankkeelleen Missä asuvat onnellisimmat turkulaiset ja mitkä tekijät selittävät onnellisuutta. Hanke kuuluu kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteiseen kaupunkitutkimusohjelmaan, jossa on tavoitteena tuottaa kaupungin päätöksentekoa auttavaa akateemista tutkimusta. Apuraha myönnettiin kaikkiaan 12 tutkimushankkeelle.

Turkulaisten onnellisuus nousi lehtiotsikoihin Turun yliopiston sosiaalipolitiikan tutkijoiden Jarkko Rasinkankaan, Hanna Inkeroisen ja Hanna Kyheröisen laajan hyvinvointitutkimusraportin julkistamisen yhteydessä 2008.

- Turkulaisten onnellisuus oli tuossa tutkimuksessa vain mediahuomiota herättänyt sivutulos, eikä sitä ollut tarkoituskaan analysoida pidemmälle. Omassa hankkeessani "onnellisuus" on tutkimuksen keskiössä. Pyrin pureutumaan syvälle koetun onnellisuuden syihin ja taustatekijöihin, Saarinen kertoo.

Tuloksia loppuvuodesta

Onnellisuus on hyvin suhteellinen käsite kun tiedämme, että esimerkiksi syrjäytyminen, tuloerot ja mielenterveysongelmat lisäävät ihmisten päinvastaisia tuntemuksia. Kaupunkitutkimuksen – ja kaupungin politiikan – kannalta olisi kuitenkin olennaista tietää, mitkä tekijät esimerkiksi alueellisesti sekä yhdyskuntarakenteen ja palvelujärjestelmien suhteen vaikuttavat ihmisten tyytyväisyyteen elämäänsä.

Saarisen tutkimus on vasta käynnistymässä, mutta alustavia tuloksia voidaan odottaa jo loppuvuodesta. Tämä johtuu siitä, että tutkimuksen aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) laajoja kyselyaineistoja. Tämä tutkimus käynnistyi vuonna 2010 Turun kaupungissa, Kainuun maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimukseen valittiin 31 000 yli 20-vuotiasta suomalaista.

Saarinen soveltaa ATH-aineistoon mm. kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa päteväksi havaittuja onnellisuutta selittäviä tekijöitä, jotka voidaan jakaa viiteen ulottuvuuteen. Yksi ulottuvuus on persoonallisuustekijät kuten hyvä itsetunto. Toinen ulottuvuus liittyy sosiodemografisiin tekijöihin kuten ikään, etnisyyteen ja sukupuoleen, kolmas taloudellisiin tekijöihin, neljäs tilannekohtaisiin tekijöihin esimerkkinä koettu terveys. Viides ulottuvuus on institutionaalinen, siis vaikkapa asukkaiden saamiin palveluihin liittyvät tekijät.

Kaupungin palvelut ja onnellisuus

Kaupungin päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten viides tekijä, palvelurakenteen vaikutus ihmisten kokemaan onnellisuuteen. Saarinen on jakanut Turun yhdeksään asuinalueeseen, joista oletetaan saatavan erilaisia tuloksia. Näitä tutkitaan tarkemmin vakioimalla erilaisia taustamuuttujia, eli poistamalla vaikkapa erilaisten ikä- ja perherakenteiden, etnisen taustan jne. vaikutus tuloksiin.

Arttu Saarinen

Tämä antaa mahdollisuuden tutkia vaikkapa juuri palvelurakenteiden erojen vaikutusta koettuun onnellisuuteen.

Aineistolta voidaan kysyä, mitä vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus jollakin alueella verrattuna alueeseen, jossa esimerkiksi terveyskeskus on ruuhkainen ja potee henkilökuntapulaa. Entä mitä vaikuttavat alueen hyvät kulttuuri- tai liikuntapalvelut, tai hyvät nuorisotilat?
- Näistä asioista voidaan saada arvokasta tietoa kaupungin päättäjien käyttöön palvelurakenteen kehittämistä suunniteltaessa, Saarinen tiivistää.

Tutkimus antaa tietoa paitsi Turun kaupungista ja sen eri asuinalueista, myös vertailupohjaa koko maan tilanteeseen. Myös kansainvälinen vertailu on Saarisen mukaan mahdollista, sillä samantyyppistä tutkimusta on tehty Euroopassa ja muuallakin maailmassa.

Aiemmin onnellisuustutkimus on ollut vain osa hyvinvointitutkimusta. 1990-luvulta alkaen siitä on tullut oma tutkimusalansa, joka on 2000-luvulla saanut kasvavaa jalansijaa Suomessakin.  Se näkyy mm. maaliskuussa Kuopiossa järjestettävillä sosiologipäivillä, joiden yhtenä teemana on juuri onnellisuus.

Mielenkiintoista on Saarisen mielestä myös tutkia onnellisuusasteikon toista päätä. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että ihmiset kokevat itsensä onnettomaksi?
- Tähän asti huono-osaisuus on ymmärretty lähes yksinomaan taloudellisten tekijöiden kautta. Nyt mukaan voidaan ottaa myös muut ulottuvuudet, Saarinen toteaa.

Teksti: Timo Niitemaa
Kuvat: TN, Turun kaupunki

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 09.02.2012 12:55, päivitetty 20.02.2012 13:14