Joulutähti vaelsi Meksikosta itäisille maille

Suomalaisten kotien joulunajan suosikki joulutähti löydettiin Meksikosta vuonna 1828. Se levisi heti Eurooppaan, mutta suosittu joulukukka siitä tuli vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) kuuluu tyräkkien noin 2000 lajia sisältävään laajaan sukuun ja se kasvoi alun perin jopa neljän metrin korkuiseksi.

- Suosittu kotien joulukukka siitä kuitenkin tuli vasta, kun siitä aikaansaatiin kasvunsääteiden ja jalostuksen avulla matalakasvuisia lajikkeita, kertoo Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan amanuenssi Matti Yli-Rekola.

Kun kasvi saavutti jalansijaa Suomessa 1950- ja 60-lukujen vaihteessa, sitä kutsuttiin alkuun tähtilatvaksi tai talventähdeksi. Suosituksi joulukukaksi hyasintin rinnalle se tuli maassamme vasta 1970-luvulla. Yli-Rekola kertoo, että esimerkiksi Saksassa joulutähti on leimallisesti joulun odotuksen ajan kasvi kun taas ranskalaisille se kelpaa myös kevättalvella. Meksikossa kansa nimittää sitä pyhän yön kukaksi.

Joulutähden loistavan punainen – joskus myös valkoinen, kermankeltainen tai kirjava – latva ei ole kasvin kukka, vaan ylälehdistö. Loistavanväristen ylälehtien tehtävänä on houkutella hyönteisiä vaatimattomiin kellanvihreisiin kukkiin, jotka ovat järjestyneet ylälehtien keskelle pieniksi kukinnoiksi.

Joulutähti on lyhyen päivän kasvi. Se kukkii normaalisti marras-joulukuussa, mutta olosuhteita säätelemällä – mm. pimennysverhojen avulla – se saadaan kukkimaan muinakin vuodenaikoina. Kasvi viihtyy huoneenlämmössä, valoisassa, vedottomassa paikassa ja tasaisessa kosteudessa.
- Omenia ei tule pitää joulutähden läheisyydessä, sillä niistä erittyvä etyleeni vaikuttaa kasvia kuihduttavasti, Yli-Rekola sanoo ja varoittaa myös kasvin lievästä myrkyllisyydestä. Joulutähti on syytä sijoittaa pikkulasten ulottumattomiin. Kasvin maitiaisneste ärsyttää ihoa ja limakalvoja.

Evoluution ihme Madagaskarilta

Puutarhan monista muista eksoottisista joulunajan kasveista Yli-Rekola nostaa esiin Madagaskarilta kotoisin olevan tähtikämmekän (Angraecum sesquipedale), jota usein kutsutaan myös Betlehemin tähdeksi tai pyrstötähtiorkideaksi. 

Kasvin lajinimi viittaa kukan alaspäin riippuvaan mesikannukseen –tähden pyrstöön,  joka on parhaimmillaan jopa 30 sentin pituinen. Tähtikämmekkä kukkii Ruissalossa säännönmukaisesti joulukuussa.

Tähtikämmekkä tunnettiin jo 1800-luvulla Charles Darwinin eläessä. Tuolloin ei vielä tunnettu kasvin pölyttäjää, mutta Darwin ennusti, että luonnossa täytyy olla perhonen, jonka imukärsä ulottuu pitkän kannuksen pohjalla olevaan mesivarastoon. Darwinin jälkeen pölyttäjäksi osoittautui siihen asti tuntematon kiitäjäperhonen, jonka tavallisesti rullalla oleva imukärsä ulottuu ojennettuna todella mesikannuksen pohjaan asti.
- Nokkelien muurahaisten kerrotaan joskus keksineen puraista kannuksen kärkeen loven ja herkutella siitä tihkuvalla medellä, Yli-Rekola kertoo.

Puutarhan joulu kutsuu

Kasvitieteellisessä puutarhassa vietetään loppiaiseen asti perinteistä joulunaikaa, jolloin siellä voi tutustua joulutähteen, tähtikämmekkään ja moniin muihin eksoottisiin kasveihin. Puutarhan seminaarisalin diaesityksestä saa lisätietoa joulunajan kasvien historiasta ja hoito-ohjeista.

Joulun kunniaksi myös tontut ovat jälleen rakentaneet majansa viidakkoon ja tonttuja majailee lasten iloksi muuallakin kasvihuoneissa. Puutarhan mahtava jättilummekin on vielä kukoistuksessaan. 
- Puutarhassa on myös kukkiva joulukalenteri, jonka kasveja voi etsiä kaikista huoneista, Yli-Rekola kertoo.

Teksti: Timo Niitemaa
Kuvat: Simo Laine ja Matti Yli-Rekola

Tutustu puutarhan jouluun

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 16.12.2011 13:00, päivitetty 21.12.2011 15:20