Suomella vastuu Ruanda-oikeudenkäynnin asianmukaisuudesta

Porvoon käräjäoikeudessa joukkotuhonnasta syytetyn ruandalaismiehen jutun tuomarit, syyttäjä ja puolustus matkustavat kuukaudeksi Ruandaan kuulemaan syyttäjän todistajia. Jutun kulujen arvioidaan nousevan yli miljoonan euron. Onko tämä oikea tapa hoitaa oikeudenkäynti, prosessioikeuden professori Antti Jokela Turun yliopistosta?

Porvoon käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan suurta huomiota herättänyttä  ja oloissamme poikkeuksellista syytettä joukkotuhonnasta tai vaihtoehtoisesti 15 murhasta. Syytettynä on Suomeen turvapaikanhakijana saapunut ja viimeksi Porvoossa asunut, aikoinaan Ruandan baptistikirkon johtajistoon kuulunut Francois Bazaramba, jonka väitetään osallistuneen tutsien kansanmurhaan eteläisessä Ruandassa keväällä 1994. Jutun kalleus ja monet erityispiirteet kaksinkertaisine tulkkauksineen ovat aiheuttaneet oikeutettuja kysymyksiä siitä, voiko suomalainen tuomioistuin käsitellä asianmukaisesti tällaista meille perin juurin vierasta asiaa ja kuuluuko juttu ylipäätään meidän hoidettavaksemme, viime kädessä veronmaksajien kustannuksella.

Gacaca-kyläkäräjät käynnissä.

- Joukkotuhonta on erittäin vakava, kenties kaikkein vakavin rikos, josta syyllisten saattaminen vastuuseen on kaikkien valtioiden yhteinen velvollisuus. Pian Ruandan kansanmurhan jälkeen YK perustikin Tansanian Arushassa toimivan kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Tribunal for Rwanda, ICTR) käsittelemään Ruandassa tapahtuneita rikoksia. Siellä on käsitelty useita kymmeniä tapauksia ja se olisi ilmeisesti ollut paras foorumi tämänkin jutun käsittelylle. Kyseisen tuomioistuimen toimintaa pyritään kuitenkin jo lopettamaan eikä se ole ottanut enää käsiteltäväkseen uusia asioita. Sen vuoksi Suomen oli kansainvälisen oikeuden ja meitä velvoittavien sopimusten mukaan joko luovutettava epäilty väitettyjen rikosten tekomaahan Ruandaan tuomittavaksi tai käsiteltävä juttu itse, koska epäillyllä on täällä kotipaikka.

- Ruandan kansanmurhan aikaisia rikoksia on käsitelty myös joidenkin muiden maiden tuomioistuimissa, joten kansainvälisesti vertaillen kysymyksessä ei ole ainutlaatuinen tapaus. Toisaalta Ruotsi on hiljattain päättänyt luovuttaa vastaavanlaisista rikoksista epäillyn Ruandaan. Luovutusta ei kuitenkaan ole pantu vielä täytäntöön, koska päätöksestä on kanneltu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jonka ratkaisua asiassa ilmeisesti odotetaan. Luovutus voidaan kieltää, jos katsotaan, ettei epäilty saisi Ruandassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, tai jos häntä uhkaisi siellä kidutus tai kuolemanrangaistus.

Puolueettomuus on taattava

Ruandassa kansanmurhan aikaisia tapauksia on käsitelty muun muassa paikallisilla kyläkäräjillä (gacaca). Kuolemanrangaistuksia ei tiettävästi ole käytetty, ja sen aikaisista tapahtumista on toivuttu jo ihmeteltävän hyvin. Syytetty ja hänen puolustuksensa eivät kuitenkaan näytä luottavan Ruandan oikeusjärjestelmään, eikä syytetty turvallisuussyihin vedoten halunnut matkustaa sinne edes suomalaisen tuomioistuimen mukana, vaan seurasi todistajien kuulustelua videolinkin välityksellä Vantaan vankilassa.

- Joukkotuhonta on erittäin vakava rikos,
josta syyllisten saattaminen vastuuseen on
kaikkien valtioiden yhteinen velvollisuus,
toteaa professori Antti Jokela.

- Syytetyn ihmisoikeuksien kannalta pidän Suomen menettelyä asiassa oikeana. Kun Suomi on ottanut syytetyn tänne vastaan turvapaikanhakijana, on hänelle taattava samat ihmisoikeudet ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, jotka kuuluvat täällä asuville ihmisille. Ihmisoikeuksista tärkein on syyttömyysolettama, jonka mukaan syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes toisin todistetaan.

- Sisällissodan läpikäyneet yhteiskunnat eivät aina pysty käsittelemään kokemiaan kipeitä tapahtumia objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti; sen osoittaa oma historiamme vuodelta 1918. Tällöin on totuuden selvittämisen ja oikeudenmukaisen lopputuloksen kannalta parempi, että asia käsitellään puolueettomassa tuomioistuimessa. Tulkkausvaikeudetkin lienevät voitettavissa, koska kuulustelut videoidaan ja ovat myöhemmin tarkistettavissa. Lisäksi asian ottaminen täällä käsiteltäväksi ja tuomioistuimen vierailu Ruandassa osoittaa paikallisille ihmisille, että myös muut valtiot suhtautuvat vakavasti ihmisoikeusrikoksiin, eikä niitä jätetä selvittämättä. 

- Kustannuskysymykset ovat tässä toissijaisia. Laillisuuden ja ihmisoikeuksien juurruttaminen ja vahvistaminen ovat parasta kehitysapua, mitä Suomi voi muille tarjota.

AP

Kuvat:  Julien Harneis, The Advocacy Project, Tuomas Koivula

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 22.09.2009 12:41, päivitetty 24.09.2009 19:28