Tietoa verkkolehdestä
Tältä sivustolta löytyvät Turun yliopiston UTUonline-verkkolehdessä vuosina 2008 - 2012 julkaistut tiedeartikkelit. Sivustoa ei enää päivitetä.
Ajankohtaiset tiedeuutiset ja -artikkelit julkaistaan Turun yliopiston www-etusivulla.
ISSN: 1797 - 4461
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Asiantuntija
Sisältö
Tutustu myös näihin
- » yliopisto » UTUonline » sisalto » argumentti
Kettu saapuu kaupunkiin
Englannissa nousi kohu, kun sisälle tunkeutunut kettu vahingoitti nukkuvia kaksosvauvoja. Onko meillä syytä huoleen, turkulaisista kaupunkipedoista yleisöhavaintoja keräävä väitöskirjatutkija Kati Miettinen?
– Englannin tapausta on pidettävä yksittäisenä, joten pelkoon ei ole aihetta. Turusta ei ole saatu havaintoja kettujen aggressiivisuudesta ihmisiä tai kotieläimiä kohtaan, Kati Miettinen rauhoittelee.
Miettinen tekee Turun yliopiston biologian laitoksella kaupunkiekologian alaan sijoittuvaa väitöskirjaa siitä, miten Turussa pesivät ketut, supikoirat, mäyrät ja vapaana liikkuvat kotikissat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tavoitteena on selvittää, miten nämä lajit kilpailevat ravinnosta ja voivatko ne syrjäyttää toisiaan tietyllä alueella. Yksi urbaanilegenda on jo osoittautunut vääräksi.
Näitkö ketun, supikoiran tai mäyrän?
Kati Miettinen toivoo yleisöltä havaintoja kettujen, supikoirien ja mäyrien liikkeistä Turussa. Yleisöhavainnot ovat tärkeä osa tekeillä olevan väitöskirjan tutkimusaineistoa.
Havainnon yhteydessä olisi hyvä ilmoittaa:
- mahdollisimman tarkka paikka
- havaintoaika (päivämäärä ja vuorokauden aika)
- lyhyt kuvaus eläimen käyttäytymisestä
Myös havainnot liikenteen uhreiksi joutuneista kaupunkipedoista ovat tervetulleita. Havainnot voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen kati.miettinen@utu.fi.
– Kaupunkilegendan mukaan ketut syövät kissoja. Tällaisia havaintoja en ole kuitenkaan saanut. Jos kettu tulee lähelle, kissa väistää. Ja kyllä kettu paljon mieluummin valitsee rusakkopaistin kuin lähtee tappelemaan teräväkyntisen kissan kanssa.
Kaikkiruokainen kokeilija
Kettujen lukumäärä on Turussa alkanut kasvaa 90-luvulta lähtien. Toisin kuin mäyrät ja supikoirat, ketut näyttäytyvät myös päiväsaikaan ja alkuillasta. Miettinen on tähän mennessä saanut turkulaisilta yli 400 kettuhavaintoa kun mäyristä ja supikoirista havaintoja on kolmisenkymmentä kummastakin. Kettujen lukumäärää kaupungissa Miettinen ei kuitenkaan vielä uskalla arvioida.
– Sen verran voin jo sanoa, että Turussa näyttäisi olevan 10–15 kettujen reviiriä. Ketut elävät pienissä perhekeskittymissä, joita on ympäri kaupunkia. Eri kettupentueista olen saanut keväältä viisi havaintoa.
Kettu on kaikkiruokainen ja kokeilunhaluinen, mikä edesauttaa sen selviämistä kaupunkiympäristössä. Hiirien, myyrien, rottien ja rusakoiden lisäksi sille kelpaavat vaikkapa kadulle heitetyn pikaruoka-aterian jämät.
Turkulaisketut ovat selvinneet pitkään ilman tautiepidemioita. Niinpä niiden leviämiselle ei ole juuri esteitä.
– Metsästyslaki kieltää metsästämisen alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta, joten kaupungeissa liikenne on oikeastaan ainoa kettujen vihollinen. Ja liikenteeseenkin ketut oppivaisina eläiminä tottuvat nopeasti.
Ruokkiminen ei kannata
Kaupungistuvat ketut alkavat tottua ihmisiin ja kotieläimiinkin. Tutkija on saanut lukuisia havaintoja ketuista, jotka ovat lähteneet seuraamaan koiranulkoiluttajia.
– Tutkimusryhmämme apuna toimii
kolme labradorinnoutajaa. Kaksi niistä
on koulutettu supin ja mäyrän ulostei-
den etsimiseen. Uusin tulokas on vasta
pieni pentu. Se koulutetaan etsimään
ketun ulosteita, Kati Miettinen kertoo.
– Aggressiivisesta käytöksestä ei kuitenkaan ole havaintoja. Ilmeisesti ketut tunnistavat joko haju- tai näköaistin perusteella koirat lähisukulaisikseen ja ovat niistä siksi kiinnostuneita.
Kettujen liiallinen kesyyntyminen ei kuitenkaan ole kenenkään edun mukaista. Miettinen kehottaakin käyttämään tervettä maalaisjärkeä.
– Kaupunkikettuja ei missään tapauksessa tule ruokkia, ne kyllä selviävät Turussa talvellakin. Ja jos kettu vaikuttaa epätavallisen kesyltä, suosittelisin esimerkiksi taputtamaan voimakkaasti käsiä, mikäli eläin pyrkii liian lähelle.
Tautiepidemian riski olemassa
Yksi riski kettujen levittäytymiseen kaupunkiin liittyy. On hyvin oletettavaa, että jossain vaiheessa lisääntyvä kettupopulaatio saa riesakseen rabieksen eli raivotaudin. Yksi tutkimuskysymys kuuluukin, kuinka nopeasti rabiesepidemia siirtyisi ketuista kotieläimiin ja sitä kautta ihmisiin.
– Viime vuosisadan alussa Turussa oli rabiesepidemia. Silloin lehdissä ohjeistettiin, että kuka tahansa oli luvallinen lopettamaan vapaana tavatut kissat ja koirat, Miettinen kertoo.
Rabies leviää syljen välityksellä. Verenkierron kautta virus kulkeutuu hermoihin ja lopulta aivoihin. Rabiesta sairastavat eläimet muuttuvat aggressiivisemmiksi. Olisikin mahdollista, että rabiesepidemian aikana kettujen ja kissojen yhteenotot lisääntyisivät, ja vapaana olevat kotikissat välittäisivät tautiepidemian ihmisiin.
Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: Gingiber, Everything is Permuted, Jussi Matikainen
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.
