Monimutkaista ilmastopeliä Kööpenhaminassa

Kööpenhaminan suuri ilmastokokous on käynnissä. Minkälaisia tuloksia kokoukselta voidaan odottaa, ilmastonmuutoksen tutkija, maantieteen professori Jukka Käyhkö Turun yliopistosta?

- Kööpenhaminan ilmastokokouksessa mahdollisesti syntyvää sopimusta on etukäteen luonnehdittu maailman monimutkaisimmaksi kansainväliseksi sopimukseksi. Ilmastoasioista sopiminen on kieltämättä osoittautunut perin visaiseksi. Kiotossa Japanissa 1997 pidetyn kokouksen pohjalta laadittu päästörajoitussopimus astui voimaan vasta kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 2005, kun vaaditut vähintään 55 maata - ja 55 % maailman päästöistä - oli ratifioinut sopimuksen. Jos oli sopiminen hidasta, niin vielä heikommin on edennyt sopimuksessa pysyminen. Useimmissa maissa, Suomi mukaan lukien, päästöt ovat olleet kohoamaan päin.

Moni on syksyn mittaan heittänyt pyyhkeen kehään ajatukselle, että Kööpenhaminassa saataisiin aikaan uusi ilmastosopimus. Valmisteluaika näyttää loppuvan kesken. Toisaalta, kalkkiviivojen lähestyessä valtiot ovat esittäneet omia päästörajoitustavoitteitaan ja niiden reunaehtoja kiihtyvään tahtiin. Delegaatiot virittävät pelistrategioitaan, ja mitä useammat kortit ovat pöydällä kokouksen alkaessa, sitä helpompaa on tehdä viime hetken valmisteluja. Virallisella taholla odotukset ovat korkealla, sillä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon odottaa kokoukselta ainakin perustaa sitoville päästörajoituksille.

Toimijoiden tavoitteet vaihtelevat

- EU on ilmastosopimuksen suhteen selkeässä veturin roolissa, päästörajoitustavoitteena on 20 tai jopa 30 prosenttia, mikäli muita maita lähtee mukaan tiukempiin rajoituksiin. Moni käytännön asia on edelleen ratkaisematta niin unionin tasolla kuin jäsenmaissa. Kotimaassa viimeisin keskustelu on liittynyt päästörajoitusten hintaan ja siihen, miten kustannukset - VTT:n arvion mukaan noin 200 euroa vuodessa per henki - jakautuvat tuloluokittain.

Yhdysvaltojen asenne ilmastohaasteeseen on Barack Obaman valtaantulon jälkeen muuttunut monta piirua myönteisemmäksi, mutta raskaan hallintokoneiston kääntäminen uudelle kurssille on edelleen puolitiessään. Valmiuksia suuriin avauksiin tuskin on odotettavissa. USA:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 17 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Verrattuna vuoden 1990 tasoon lupaus tarkoittaa vain 3-4 prosentin vähennyksiä.

Intia on vastikään ilmoittanut, ettei se suostu juridisesti sitoviin päästörajoituksiin, mutta aikoo vähentää päästöjen osuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiina ilmaisee päästötavoitteensa siten, että sen talouden hiili-intensiteetti laskee 40-45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena pidetään vuotta 2005. Päästöt kuitenkin jatkavat kasvuaan talouden kasvaessa.

Onko toiveita?

Professori Jukka Käyhkö

- Tanska punnertaa isäntämaana kohti sopimusta hartiat kyyryssä ja on jättänyt ns. 50/50 -luonnoksen päästörajoituksista, tavoitteena päästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä. Monet kehittyvät maat ovat tyrmänneet ehdotuksen jo alkuunsa. Erilaisten tavoitteiden, laskutapojen ja ehtojen rämeikössä sopimukseen pääsy on varmasti äärimmäisen hankalaa.

Lisäksi skeptikot ovat saaneet lisävirtaa oppositiopolitiikkaansa University of East Anglian ilmastotutkijoiden sähköposien levittyä laittomasti Internetiin: IPCC:n legitimiteetti on tarkoitushakuisesti kyseenalaistettu juuri kun tieteellisen tiedon piti olla riittävän uskottavaa poliittiseksi työkaluksi. Uskottavuuskamppailua käydään lähes online-tilassa: paneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri alleviivaa työskentelyn läpinäkyvyyttä lähettämässään avoimessa kirjeessä.

Silmiinpistävää on kokouksen saama mediajulkisuus. Tosi-TV:tä se on Diilin loputtua tämäkin diili. Ja ajattele: vaivaisen mediamaksun eli entisen TV-luvan hinnalla voimme tehdä myös vaaditut päästövähennykset!

Toivottavasti kokouksessa löydetään edes karkea yhteinen päästövähennyslinja, jonka pohjalta neuvotteluja yksityiskohdista voidaan jatkaa ensi vuonna.

TN

Kuvat: Dani, Stijn Vogels

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 03.12.2009 15:10, päivitetty 08.12.2009 08:12