Tuntematon maailma takapihalla

Entuudestaan tuntemattomia lajeja löydetään maailmasta noin 20 000 eliön vuosivauhdilla. Hyönteiset ja muut selkärangattomat eläimet jäävät pienikokoisina kuitenkin pääosin kesälomalaisilta huomaamatta. Kuhiseeko kesäinen luonto tuntematonta elämää, eläintieteen dosentti, FT Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta?

Tieteelle tuntematon Ichneumonidae-heimon loispis-
tiäinen Ecuadorin Amazoniasta. Samaan hyönteis-
heimoon kuuluvia loispistiäisiä esiintyy Suomessakin
yli 2600 lajia.

Kesä herättää suomalaisen luonnon. Monen kesämökin rauhasta nauttivan lomalaisen mielestä kesäinen hyönteismaailma on, ainakin tyyninä kesäiltoina, jopa kiusallisen monimuotoinen.

- Suomessa elää noin 20 000 hyönteislajia, joista suurin osa on liikkeellä juuri kesäkuukausina. Kärjistetysti voisi jopa sanoa, että monella suomalaisella koti- tai mökkipihalla pörisee, liitelee, kaivelee kuoppia ja mönkii satoja tai jopa tuhansia eliölajeja.

- Näkymättömästä monimuotoisuudesta saa hyvän kuvan, kun kesäisen automatkan jälkeen tarkastelee rekisterikilpeen ja tuulilasiin liiskautunutta eläinmaailma – erilaisten elämänmuotojen monimuotoisuus on hillittömän runsasta!

Suomi on biologisen tutkimuksen osalta maailman huippumaiden joukossa. Tästä huolimatta maamme eliölajisto tunnetaan vielä suhteellisen huonosti. Ympäristöministeriö on rahoittanut viime vuosien aikana puutteellisesti tunnettujen metsälajien monimuotoisuutta selvittelevää PUTTE-tutkimusohjelmaa.

- Ohjelman aikana suomalaiset eläin-, kasvi- ja sienitieteilijät ovat löytäneet yli tuhat Suomelle uutta eliölajia. Tieteelle tuntemattomia lajejakin on löytynyt parisataa.

Riukusademetsä kasvaa valkoisella hiekalla
Perun Amazoniassa.

Tieteelle uusia lajeja kuvataan ja nimetään maailmalla vuosittain noin 20 000. Osa näistä lajeista on ällistyttävän mielenkiintoisia.

Kiinnostavimmat eliölajit palkitaan kykykilpailussa

Arizonan yliopistossa toimiva The International Institute for Species Exploration julkisti pari viikkoa sitten vuonna 2008 tieteelle uusina kuvattujen eliölajien top 10 -listan. Listalle päätyvät uudet eliölajit valitsee kansainvälisesti tunnetuista taksonomeista ja systemaatikoista koostuva asiantuntijaraati.

- Taksonomit ja systemaatikot ovat biologeja, jotka etsivät, kuvaavat ja luokittelevat eliölajeja evolutiivisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.

- Uusien lajien top 10-lista koostuu lajeista, jotka on löydetty ja kuvattu tieteelle viimeisen vuoden aikana. Tieteelle tuntemattomuus ei tosin ainakaan yksin riitä herättämään maailman biologiyhteisön mielenkiintoa. Listalle päätyvien lajien tuleekin omata myös ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erityisen mielenkiintoisia.

Hyönteispyydys Seilin saaren pähkinäleh-
dossa. Suomenkin eliölajisto tunnetaan
vielä monelta osin puutteellisesti.
Kuvan pyydys on kerännyt uusia lajeja.

Kukkiva itsemurhia ja hiuslakkaötököitä

Vuonna 2008 kuvatuista tieteelle uusista eliölajeista top 10-listan suurin laji oli Madagascarilta löytynyt harvinainen palmulaji, Tahina spectablisis, joka kukkii itsensä kuoliaaksi. Viimeisen kukinnan jälkeen palmu kuolee ja lahoaa pois.

- Hyönteismaailmasta listapaikan sai borneolainen ennestään tieteelle tuntematon sauvasirkka, Phobaeticus chani, jonka pituus on 36.6 cm. Jalat ojennettuina otus kurkottaa jo yli puolenmetrin, mikä tekeekin siitä maailman pisimmän hyönteislajin.

Vuonna 2008 kuvatuista selkärankaisista eläimistä erityisen kiehtova on barbadokselta löytynyt käärmelaji, Leptotyphlops carlae, jonka pituus on vaivaiset 10.4 cm. Se pystyy kiertymään kerälle kolikon päälle ja onkin mahdollisesti maailman pienin  käärmelaji.

- Ihmisen kannalta mielenkiintoinen uusi bakteerilaji on Microbacterium hatanonis, joka sananmukaisesti suihkutettiin tieteen kartalle. Laji löytyi nimittäin ensimmäisen kerran hiuslakasta!

Dosentti Ilari E. Sääksjärvi

Etsijöille riittää sarkaa

Suurin osa maapallon lajistosta elää lähellä päiväntasaajaa, trooppisissa sademetsissä ja valtamerten syvyyksissä. Nämä alueet kätkevät sisälleen valtavan määrän tieteelle tuntemattomia lajeja. Esimerkiksi sademetsissä työskentelevä hyönteistieteilijä voi löytää yhden päivän aikana jopa kymmeniä ennestään tuntemattomia lajeja.

- Pääosin tiivisti asuttamaltamme maapallolta löytyy siis edelleen rutkasti alueita, jotka ovat säästyneet koskemattomina. Tieteelle tuntemattomien lajien suuri määrä kertoo myös siitä, että vaikka eliölajeja on tutkittu jo antiikin ajoista lähtien, suurin osa lajeista odottaa vielä löytäjäänsä.

- Hurjimpien arvioiden mukaan olemme maapallon lajien kuvauksen ja luokittelun suhteen vielä lähes samassa pisteessä kuin Linné aikoinaan 1700-luvulla!

TK
Kuva 1: Ilari E. Sääksjärvi ja Anu Veijalainen, kuvat 2 ja 3: Ilari E. Sääksjärvi, kuva 4: Vesa-Matti Väärä

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 11.06.2009 12:49, päivitetty 11.06.2009 13:16