Voit tilata UTUonline-verkkolehden suoraan sähköpostiisi. Liittymällä postituslistalle saat ilmoituksen heti uuden numeron ilmestyttyä.
Verkkolehti ilmestyy joka toinen perjantai.
Päätoimittaja:
Anne Paasi, anne.paasi(a)utu.fi
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
Toimitus:
Turun yliopiston viestintä
Viestintä, 20014 Turun yliopisto
ISSN:
1797-4461
Hyödynnä UTUonline-verkkolehden artikkelit
Turun yliopiston UTUonline-verkkolehden tekstisisällöt on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. Verkkolehden artikkeleiden ja uutisten tekstejä voi siis kopioida, levittää ja muokata omiin tarkoituksiin sopiviksi, kunhan noudattaa nimeämisvelvollisuutta. Jutussa on mainittava alkuperäisenä lähteenä UTUonline.fi-verkkolehti.
Ansiokaskin toiminta Euroopan parlamentissa voi jäädä Suomessa vähälle huomiolle. Unohtaako media ja kansa mepit, kun ne on kerran valittu, poliittisen historian tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta?
- Politiikan julkisuuden näkökulmasta Bryssel voi näyttäytyä poliitikkojen hautausmaana, sillä mainetta ja kunniaa ei mepeille kansallisessa julkisuudessa ole hevin tarjolla. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta Euroopan parlamentti on kuitenkin kaikkea muuta kuin poliitikkojen hautausmaa.
Hiljattain julkaistussa STT:n laatimassa kyselyssä parhaiten Euroopan parlamentissa pärjänneeksi suomalaismepiksi nousi keskustan Kyösti Virrankoski. Suomalaisessa mediajulkisuudessa hän on tullut tutuksi lähinnä ennätyssuurista kampanjabudjeteistaan, mutta Euroopan parlamentissa Virrankoski vastasi komission talousarvion valmistelusta vuodelle 2008. Talousarvio kattaa lähes kaiken jäsenmaiden käyttämän EU-rahan. Usein toisteltu väittämä aktiivisen ja aikaansaavan europarlamentaarikon vertautuvuudesta ministeriin ei siis ole tuulesta temmattu.
Eurovaalien alla olemme saaneet lukea toistuvasti mielipidetutkimuksista, joiden mukaan kansalaisten kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on alhaista, ehdokkaat ovat pysyneet kansalaisille vieraina ja myös Euroopan parlamentin toiminta on jäänyt kansalaisille etäiseksi. Tällaisessa asenneilmapiirissä Euroopan parlamentin ja meppien toiminta tuskin saa näkyvyyttä jatkossakaan.
- Miksi Euroopan parlamentin toiminta ja mepit sitten ovat jääneet suomalaisille niin vieraiksi? Syyt ovat varmasti moninaiset, mutta eräs keskeinen selittävä tekijä löytyy tavasta, jolla politiikkaan liittyvä julkinen keskustelu Suomessa jäsentyy.
Kansallisissa poliittisissa debateissa jännite syntyy luonnostaan hallituksen ja opposition välille. Kotimaista julkista keskustelua dominoivat avainministerit ja oppositiojohtajat ja politiikan julkisuus henkilöityy verrattain pienen poliittisen eliitin ympärille. Kotimaisen politiikan kysymykset myös kiinnittyvät läheisesti kansalaisten arkeen. Tämä lisää kansallisten debattien kiinnostavuutta.
Euroopan parlamentti toimii aivan toisella tavalla kuin kansalliset parlamentit. Euroopan parlamentissa ei ole hallitusta ja oppositiota, vaan europuolueiden väliset koalitiot muodostuvat asiakysymyksittäin. Parlamentin päätöksenteon ytimen muodostavat meppien laatimat mietinnöt. Valta jakautuu asiakysymyksittäin hyvin laajalle edustajajoukolle.
Poliittinen päätöksenteko ja poliittinen valta eivät siis Euroopan parlamentissa henkilöidy samalla tavoin kuin kansallisessa parlamentissamme. Järjestelmä vahvistaa rivimepin valtaa, mutta tiedotusvälineiden näkökulmasta parlamentin poliittinen päätöksenteko muuttuu hahmottomammaksi ja vaikeaselkoiseksi.
EU:n polittiinen päätöksen-
tekojärjestelmä ei innosta
mediaa, toteaa tutkija
Ville Pitkänen.
- Tilannetta monimutkaistaa edelleen se tosiasia, että Euroopan parlamentti on komission ja neuvoston ohella vain yksi Unionin poliittista valtaa käyttävistä toimielimistä. Euroopan unionista raportoivien toimittajien tutkimushaastatteluista onkin käynyt ilmi, että EU-uutisointiin liittyy median näkökulmasta monia ongelmia.
EU:sta on vaikeaa tehdä kiinnostavia uutisia, sillä EU:n poliittiset prosessit ovat ajallisesti pitkäkestoisia, parlamentissa käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia ja ne koskettavat vain harvoin suoraan kansalaisten arkipäivää.
Myös politiikan henkilöiminen on EU:n tasolla vaikeaa ja tätä kautta myös ristiriitojen ja jännitteiden kuvaaminen muuttuu haastavammaksi. Kun lisäksi tiedotusvälineiden teettämät yleisötutkimukset osoittavat, etteivät EU-aiheet kiinnosta kansalaisia, tiedotusvälineiltä puuttuvat kannustimet panostaa EU-journalismiin. Suomalaisesta julkisuudesta puuttuu EU-tason poliittinen debatti, joten myös Euroopan parlamentti ja mepit jäävät suomalaisille etäisiksi.
TN
Kuvat: Adam j r, Giampaolo Squarcina
FM Iko Hyppäsen kemian väitös 10.2.2012
OTK Matti Urpilaisen finanssioikeuden väitös 4.2.2012
KM Vappu Salon kasvatustieteen väitös 3.2.2012
Turun yliopisto on kansainvälisesti menestyvä monitieteinen tutkimusyliopisto, jossa on noin 20 000 opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Lue lisää