Itämeri - rauhan meri?

Outoja piirteitä saanut laivakaappaus Etelä-Ruotsin edustalla on nostanut esiin turvallisuuskysymykset lähivesillämmekin. Voidaanko Itämerta pitää enää rauhan merenä, meriturvallisuustutkija, professori Ulla Tapaninen Turun yliopiston merenkulkualankoulutus- ja tutkimuskeskuksesta?

- Arctic Sean kaappaus on todella hyvin merkillinen. Lienee selvää, että taustalla on jonkinlainen rikos, mutta onko kyse vakuutuspetoksesta vai kaappauksesta, on vaikea lähteä julkisuudessa olleiden tietojen perusteella arvioimaan. Lastin kaappauksesta lunnaiden toivossa siinä tuskin on kyse, mutta on mahdollista, että kaappaajat pyrkivät saamaan lunnaita miehistöstä.

Viime vuosina on puhuttu paljon merirosvouksesta Somalian edustalla. Tällöin kyse on ollut kaappauksista juuri miehistöstä saatavien lunnaiden toivossa. Sen sijaan Afrikan ítärannikolla laivojen kaappaamiset ovat kohdistuneet pääasiassa arvokkaaseen öljylastiin ja toiveisiin saada niistä lunnaita. Tietysti veneitä ja pieniä laivoja kaapataan joskus myös omaan käyttöön, mahdollisesti juuri merirosvoukseen käytettäväksi.

Itämerellä tilanne on erittäin harvinainen, näin ison laivan katoamista ei liene tapahtunut sotien jälkeen. Itämeri on myös erittäin valvottu merialue, jossa jokaista laivaa seurataan radioliikenteen avulla koko ajan. Miksi kaappaajat ovat juuri valinneet Itämerellä liikkuvan aluksen kohteekseen, on epäselvää, mutta ehkä jotakin laitonta lastia piti kuljettaa juuri Itämereltä pois. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että kaappaus on yksittäistapaus, jonka nojalla ei ole syytä tehdä laajempia meriturvallisuuteen liittyviä johtopäätöksiä - hyvä muistutus tämänkin ilmiön globaalisuudesta se kuitenkin on.

Suomenlahti on maailman vilkkain merialue

- Puhuttaessa Itämeren turvallisuudesta tarkoitetaan tänään useimmin havereita, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Itämeri on eräs maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, Suomenlahti tällä hetkellä jopa maailman vilkkain laskettaessa laivojen määrän perusteella. Toisaalta Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä ja meri on erityisesti Suomen edustalla erittäin karikkoinen ja väylät ovat kapeita.

Myös talviolosuhteet tuovat omat haasteensa. Suurin osa maailman merimiehistä ei ole koskaan edes nähnyt jäätä, saati että osaisi ajaa kapeissa jäänmurtajan tekemissä railoissa. Veden vaihtuvuus Itämerellä on myös hyvin vähäistä. Vertailun vuoksi Välimeressä keskisyvyys on noin kilometrin. Näin ollen mahdollisten ympäristöonnettomuuksien seuraukset ovat saaristojen rikkomalla Itämerellä, jos mahdollista, vieläkin pahemmat kuin muualla maailman merillä.

Itämerellä on kuitenkin tehty erittäin paljon ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi. Edellä mainittu jatkuva radioseuranta (AIS) on vain yksi esimerkki. Mm. Suomenlahdella jokainen alus ilmoittautuu alueelle saapuessaan ns. GofRep järjestelmään. Liikennekeskukset Helsingissä, Tallinnassa ja Pietarissa valvovat alusliikennettä ja antavat aluksille neuvoja ja tietoa merenkulun vaaroista ja sääolosuhteista Suomenlahdella. Tilastojen valossa Itämerellä tapahtuukin vähemmän onnettomuuksia kuin muilla maailman merillä.

Suurin riski on inhimillinen erehdys

- Mikään tekninen järjestelmä ei kuitenkaan koskaan ole täydellinen, vaan suurimpana yksittäisenä syynä onnettomuuksille pidetään inhimillistä erehdystä. Tätä varten Itämerellä toimii satamien läheisyydessä vaadittavien pakollisten linjaluotsien lisäksi myös palkattavia luotseja, jotka ovat mukana koko matkan ajan.

On myös keskusteltu tämän järjestelmän tekemisestä pakolliseksi. Ajankohtaiseksi asian tekee kesällä näyttävästi uutisoitu lakiesitys linjaluotsauksen laajentamiseksi myös englanniksi. Vuodesta 2011 linjaluotsin tutkinnon voisi esityksen mukaan suorittaa myös englannin kielellä. Tähän mennessä ilman omaa luotsia ovat saaneet ajaa tutkinnon suomeksi tai ruotsiksi suorittaneet. Linjaluotsin tutkinto on huomattavasti kevyempi kuin ammattiluotsin. Suomalaiset ammattiluotsit luonnollisesti pelkäävät että lakimuutos voisi tuoda merialueillemme paljon alueen erityispiirteitä tuntemattomia kapteeneita.

Professori
Ulla Tapaninen

Ympäristöpuolella Itämerellä on tehty myös paljon tiukkoja normeja. Vaikka periaatteessa Itämerta koskevat samat säädökset kuin kaikkia muitakin maailman meriä, on Itämerelle tulossa useita tiukkoja normeja mm. polttoaineen puhtaudesta. Viime keväänä maailman suurimmat risteilyvarustamot ilmoittivat jättävänsä jätevetensä satamiin Itämeren alueella, kunhan vain satamissa on vaadittavat vastaanottojärjestelmät. Näin ovat suomalaiset risteilylaivat tehneet jo pitkään.

Merenkulun turvallisuuden hyväksi tehdään paljon myös tutkimusta. Siitä on esimerkkinä laajaan yhteistyöhön perustuva tutkimushanke METKU, jossa tarkastellaan merenkulun turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuutta, mm. toimintakulttuurin, mittariston, viranomaisyhteistyön ja parhaiden käytäntöjen näkökulmasta.

Kuten mainoskampanja tänään aktiivisesti kertoo, Itämeren suojelu on meidän kaikkien asia. Rauhan merenä Itämeri varmasti säilyy, toivottavasti se säilyisi myös uimakelpoisena.

TN

Kuvat: Vovchychko, Mwboeckmann, Bart

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 13.08.2009 13:19, päivitetty 13.08.2009 21:25