Tulokaslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

YK on julistanut alkaneen vuoden kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden vuodeksi. Miten arvioi luonnon tilaa biodiversiteettitutkimuksen professori Pekka Niemelä Turun yliopistosta?

- Luonnon monimuotoisuudelle omistetun vuoden taustalla on vuonna 1992 järjestetty YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa. Konferenssissa kaikkiaan 154 valtiota allekirjoitti sopimuksen, jonka pohjalta maailman luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kansainvälinen turvaaminen lähti liikkeelle.

Tuolloin päähuomio oli ennen kaikkia trooppisten metsien häviämisessä ja siitä johtuvasta mittavasta lajiston häviämisestä. Lisäksi oli osoitettu, että suuri määrä sademetsien lajistoa oli tuntematonta eikä  lajien lukumäärästäkään ollut tarkkaa käsitystä. 

Rion biodiversitettisopimuksen jälkeen  tutkimusta on kohdistettu lajistoselvityksiin sekä ihmistoiminnan vaikutuksiin ennen kaikkea tropiikin  biodiversitettiin. Lisäksi meillä ja muualla on selvitetty aiemmin huonosti tunnettujen eliöryhmien biodiversiteettiia.

Lajistoselvitysten lisäksi tiedämme paljon paremmin esimerkiksi metsänhoidon ja muun ihmistoiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Etenkin boreaalisessa metsävyöhykkeessä - kuten Suomessa - metsähoidon biodiversiteettivaikutukset ovat olleet keskeisessä asemassa.

Minkki on Suomen luonnossa tulo-
kaslaji.

Rion sopimuksen tärkeänä seurauksena ovat olleet mittavat luonnonsuojelualueiden perustamisohjelmat niin tropiikissa kuin muissakin kasvillisuusvyöhykkeissä.

Paljon on jo siis saatu aikaan, joskin paljon on vielä tekemättä. 2000-luvulle tultaessa biodiversiteettitutkimuksen haasteet ovat edelleen lisääntyneet.  Mukaan on tullut yhä kiihtyvä globalisaatiokehitys ja sen tuottamat mittavat ympäristöongelmat.  Globalisaation aiheuttamiin ympäristöongelmiin kuuluvat etenkin ilmastonmuutos ja sen vaikutukset biodiversitettiin.

Huomio tulokaslajeihin ja ilmastonmuutokseen

- Lisääntyneen kansainvälisen kaupan kautta tulokaslajit ja niiden vaikutukset ovat tulleet yhä keskeisemmäksi teemaksi biodiversiteetin suojelussa. Tulokaslajit syrjäyttävät usein alkuperäisen lajiston ja vaikuttavat siten eliöyhteisöjen rakenteeseen ja ekosysteemien toimintaan.  Ilmastonmuutos ja tulokaslajit tulevat korostumaan biodiversitettitutkimuksessa.

Professori Pekka Niemelä

Meillä on edelleenkin hyvin vähän varmaa tietoa siitä mitä lajien häviäminen vaikuttaa ekosysteemien toiminalle ja sitä kautta myös ihmisyhteisöjen menestymiseen. Näiden vaikutusten selvittämiseksi on  käynnistymässä laajoja tutkimusohjelmia.

Suomessa on tästä hyvänä esimerkkinä Koneen säätiön käynnistymässä oleva tutkimusohjelma Biodiversiteetin merkitys. Ohjelmassa selvitetään juuri biodiversiteetin roolia ekosysteemien toiminnan ja vakauden säätelijänä. Lisäksi ohjelmassa  selvitetään häviävien tai vähenevien lajien ominaisuuksien merkitys ekosysteemien toimintaan ja vakauteen.

Kyseinen tutkimusohjelma antaa hyvän kuvan siitä mihin suuntaan biodiversiteettitutkimus on suuntautumassa tulevaisuudessa. Toki klassinen biodiversiteettitutkimus on edelleen tärkeätä.

TN
Kuvat: Lydiat, Ecoagriculture Partners, Eric Bégin, IV
Asiantuntija: Pekka Niemelä

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Julkaistu 07.01.2010 07:53, päivitetty 20.01.2010 11:48